Komiossa

 Haaveiltiin viikolla soisista maisemista ja tarkoituksena oli lähteä tutkimaan Torronsuon uutta reittiä, mutta sadekartan mukaan suuri saderintama oli pyyhkäisemässä Etelä-Suomen yli ja todettiin ettei ehdittäisi sinne saakka ilman perusteellista kastumista. Päädyttiin käymään Lopella Komion luonnonsuojelualueelle, jonne ajaa meiltä reilussa 40 minuutissa. Ehdittiin juuri autoon ja kotimatkalle kun alkoi sataa.

Toissakesänä käytiin helteisenä päivänä Luutaharjun Samo-reitti, 6,5 kilometriä, kiertämässä ihan kahdestaan ihmisporukalla, mikä on todella outoa, kun tottunut että aina retkirekut mukana. Tänään esiteltiin reitti pojillekin. Alueelta löyty toinenkin reitti Pikku-Samo, 3,5 km, ja se jää ensi kertaan.

Luutaharjun Samo tarjoaa monenlaista ihasteltavaa - poltettuja metsiä, kuivaa mäntyharjua, vanhoja sammaleisia kuusimetsiä ja suolampia. Reitti on hyvin merkitty ja helppokulkuinen, ellei muutamat ylöskipittämiset haittaa. Harjun päällä näkyi paikoin kauas, vaikka tänään maisemat peittyneet sumuverhon taakse. Parissa kohdassa reittiä oli portaat ja reitin loppuosassa pitkospuita pienen suoalueen läpi.

 Reitti kierrettiin alle kolmessa tunnissa ja pari lyhyttä istumahetkeä pidettiin, lähinnä juotettiin poikia. Autoja parkkialueella oli paljon, mutta reitillä näkyi meidän lisäksi vain kolme pariskuntaa, muuten tuntui ettei metsässä ollut ketään. Metsä oli muutenkin hiljainen, vain korpit ja muuttolinnut jäi äänimaailmasta mieleen. Reitin loppupäässä lammen rannalla on tulipaikka, mutta siihen ei pysähdytty sen kummemmin. Iloinen vanhempi pariskunta kyllä toivotti tervetulleeksi, mutta tällä erää emme olleet eväitä varanneet.

Jekulla oli meno päällä ja se on aina kovin tohkeissaan uusista reiteistä ja kulkikin pääsääntöisesti etunenässä. Sen tassuja ei reitin pituus painanut, mutta Jippo selkeästi loppua kohden alkoi väsymään ja vauhti hidastumaan. Tosin Jipon tyyli oli jäädä flexin mitan taakse ja täysiä kiihdyttää porukan matkaan, kun Jekku taas tasaiseen tahtiin eteni eteenpäin, ettei Jekku sinänsä päässyt väsymäänkään.

Nauratti, kun pojat kulkivat edellä ja toinen korva oli aina taasksepäin kuunnellen, mitä me puhutaan ja millaista käskyä tulee. Kaikki liike eteenpäin stoppasi täysin, kun sana "keksi" lausuttiin ja täyskäännös hakemaan namipalkkaa.

Lisätietoa: https://www.luontoon.fi/komio

Lieko on varsin käyttökelpoinen kasvi.

Ihana pieni suo ennen nuotiopaikkaa

Jekku 10,5 vuotta, ikä ei tassuja vielä paina ja reitti mentiin reippaalla tahdilla.