Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jippo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jippo. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. tammikuuta 2020

BullerBox-kerholaiset


 Viides herkkulaatikko saapui tänään! Me innostuttiin syksyllä liittymään BullerBox-kerhoon, missä joka kuukausi saapuu laatikko, joissa yleensä kolme erilaista namia ja kaksi lelua M-kokoisille koirille. Laatikko toimituskuluineen kustantaa 34,90€/kuukausi, kun valitsee kuuden kuukauden tilausjakson. Huomautan, ettei tämä ole maksettu mainosta vaan ihan meidän omaksi iloksi ja omalla rahalla tilattu.  Namit on olleet laadukkaita ja erittäin hyvin käynyt kauppansa. Leluja on tullut monenlaisia ja jokaisessa laatikossa onkin oma teemansa. Laatikko sisältää mm. Kongin, Perriton, Planet Pet Societyn, Vitakraftin, Trixien ja Rogzin tuotteita. Erityisesti Kongin lelut on olleet parasta antia.

Tilaamista olen miettinyt parisen vuotta ja seurannut yrityksen FB-sivuja, kun aluksi suhtauduin varauksellisesti. Ihmiset tuntuivat aidosti olevan iloisia tilauksesta ja sen sisällöstä, joten uskaltauduin tilaamaan. Lisätietoa: https://bullerbox.fi/

Tammikuisen paketin teemana oli Peru ja leluina oli karvainen vinkuva laama ja oranssi piikkipallo. Herkkuosastoa oli Vitafkraftin lihanmakuiset matkavälipalat, Woolfin pehmeät ankanpalat (ei säilöntä eikä väriaineita) ja tuoreita Planet Pet'in tonnikalapaloja.








Ensimmäinen paketin teemana oli Afrikka ja lelut olivat erittäin hyvin valitut. Jekku ihastui ikihyvinksi nahkaiseen Kongin leijonaan ja Nobbyn narukirahvi on sekin usein leikeissä mukana.


Nameja ensipaketissa oli runsaasti ja kuvan otossa vain rippeet jäljillä. Ficcaron eväsleivät (kana-kala)oli niin suosittuja, että harva nami saanut niin suurta kannatusta ja ne olivat viljattomia. Vitakraftiln Noshiesit olivat kalkkunaa ja eivät sisältäneet viljaa eikä sokereita. Kuvassa olevat Planet Petin Beefstick oli sekin viljaton tuoretta naudanlihapalaa ja mahatikuissa ei lisättyä sokeria.


Jokaisessa paketissa on seloste mitä paketti sisältää.


Syksy-teemalla jatkettiin. Hauska joustavalla nauhalla ja kangaslehdillä varustettu vetolelu ja kamala pelätin olivat leluina. Tässäkin oli runsaammin nameja mukana, mutta ne menivät syksyn mittaan dobotreeneissä. Ficarron kalkkuna-kanapalaset, energiavälipalat ja Trixien hanhenfileet löytyivät syyspaketista.






Syksyä seurasi meriteema - Kongin Wubba-kala ja pehmosimpukka olivat jälleen kerran Jekun mieleen. Trixien kana-ja lohirullat, Vitakraftin minipalat ja 8 in1-herkkutangot namisektorilla. Jälleen kerran koko paketin sisältöä en ehtinyt saada kuviin..







Petplayn jouluauto on saanut hymyilemään moneen kertaan ja pehmoinen talvitossu on sekin ollut ahkerassa käytössä. Ficcaron ankanlihatangot, Tricien suuklaanapit ja Vitakraftin herkkukepit sisältyi tähän lähetykseen.






Pitkin syksyä herkut olivat ahkerassa käytössä eikä laatikkojen sisältö ehtinyt kokonaisuudessaan kuviin saakka. Lelut jemmasin kaappiin ja jouluaattona pojat saivat valita mieleisensä. Totuushan on, että Jekku on se joka rakastaa leluja ja leikkimistä. Jippo herkkuja ja joulukinkkua sekä kerjäämistä.  Jekku antaa Jipon leikkiä ettei sellaisesta ole kyse, Jipon mieleen on vain suuret pehmolelut joilla harvakseltaan innostuu leikkimään. 

Laatikoinen sisältä jakautuukin sitten, että Jekku saa lelut ja hieman nameja - Jipon rohmutessa ison osan nameissa treeneissä.






sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Komiossa


 Haaveiltiin viikolla soisista maisemista ja tarkoituksena oli lähteä tutkimaan Torronsuon uutta reittiä, mutta sadekartan mukaan suuri saderintama oli pyyhkäisemässä Etelä-Suomen yli ja todettiin ettei ehdittäisi sinne saakka ilman perusteellista kastumista. Päädyttiin käymään Lopella Komion luonnonsuojelualueelle, jonne ajaa meiltä reilussa 40 minuutissa. Ehdittiin juuri autoon ja kotimatkalle kun alkoi sataa.

Toissakesänä käytiin helteisenä päivänä Luutaharjun Samo-reitti, 6,5 kilometriä, kiertämässä ihan kahdestaan ihmisporukalla, mikä on todella outoa, kun tottunut että aina retkirekut mukana. Tänään esiteltiin reitti pojillekin. Alueelta löyty toinenkin reitti Pikku-Samo, 3,5 km, ja se jää ensi kertaan.

Luutaharjun Samo tarjoaa monenlaista ihasteltavaa - poltettuja metsiä, kuivaa mäntyharjua, vanhoja sammaleisia kuusimetsiä ja suolampia. Reitti on hyvin merkitty ja helppokulkuinen, ellei muutamat ylöskipittämiset haittaa. Harjun päällä näkyi paikoin kauas, vaikka tänään maisemat peittyneet sumuverhon taakse. Parissa kohdassa reittiä oli portaat ja reitin loppuosassa pitkospuita pienen suoalueen läpi.

 Reitti kierrettiin alle kolmessa tunnissa ja pari lyhyttä istumahetkeä pidettiin, lähinnä juotettiin poikia. Autoja parkkialueella oli paljon, mutta reitillä näkyi meidän lisäksi vain kolme pariskuntaa, muuten tuntui ettei metsässä ollut ketään. Metsä oli muutenkin hiljainen, vain korpit ja muuttolinnut jäi äänimaailmasta mieleen. Reitin loppupäässä lammen rannalla on tulipaikka, mutta siihen ei pysähdytty sen kummemmin. Iloinen vanhempi pariskunta kyllä toivotti tervetulleeksi, mutta tällä erää emme olleet eväitä varanneet.

Jekulla oli meno päällä ja se on aina kovin tohkeissaan uusista reiteistä ja kulkikin pääsääntöisesti etunenässä. Sen tassuja ei reitin pituus painanut, mutta Jippo selkeästi loppua kohden alkoi väsymään ja vauhti hidastumaan. Tosin Jipon tyyli oli jäädä flexin mitan taakse ja täysiä kiihdyttää porukan matkaan, kun Jekku taas tasaiseen tahtiin eteni eteenpäin, ettei Jekku sinänsä päässyt väsymäänkään.

Nauratti, kun pojat kulkivat edellä ja toinen korva oli aina taasksepäin kuunnellen, mitä me puhutaan ja millaista käskyä tulee. Kaikki liike eteenpäin stoppasi täysin, kun sana "keksi" lausuttiin ja täyskäännös hakemaan namipalkkaa.

Lisätietoa: https://www.luontoon.fi/komio





























Lieko on varsin käyttökelpoinen kasvi.

Ihana pieni suo ennen nuotiopaikkaa



Jekku 10,5 vuotta, ikä ei tassuja vielä paina ja reitti mentiin reippaalla tahdilla.