Jekku

Jekku kohta 11-vuotta (3/2020)

Päivitetty 29.12.2023

Kiva koirakansalainen

CANTAVIA NOITARUMPU

"Jekku"

s. 10.4.2009k. 1.11.2023

VET-ERI

Dagolas Duutsoni - Fidelis Unikko

KoiraNet| Kasvattaja | Kilpirauhasen vajaatoiminta|

Lonkat B/A, kyynärät 0/0, polvet 0/0 (9/2018 & 6/2011), puhdas sydänkuuntelu (9/2018 & 6/2011), terveet silmät (1/2020 epävirallinen, 1/2016, 4/2014 & 9/2011), Prcd-Pra ja Pompen terve, DM kantaja. Yksi pentue,
Syrjänharjun H-pentue.

Korkeus 50,5 cm, normaalit kivekset ja purenta.

Sairaudet: Pahalaatuinen kasvain, leikattu 2017, kilpirauhasen vajaatoiminta 2018 ja krooninen kuparivälitteinen hepatiitti 4/2021.

Testit: Luonnetesti+155 ja laukaisuvarma 2011, jalostustarkastettu 2015 ja petotestattu 2017 ja Kiva koirakansalainen 2019.

Tervetuloa Jekun sivulle!

Jekun elämänilo heikkeni ja sammui marraskuun ensimmäisenä päivänä, ennen talventuloa. Jekku sai viikkoa aiemmin ilmeisesti sydänifarktin, mistä toipui saman päivänä aikana, koska eläinlääkärin tarkastuksessa ei iltapäivällä ollut havaittavaa vaan elämäniloinen kaveri tervehtimässä eläinlääkäriä.

Vietettiin mukava leikkisä viikko ja viikonloppu, kunnes viimeistä päivää edellisenä päivänä kohtaus uusi. Tästäkin se vielä selvisi, mutta oli hyvin väsynyt. Päätettiin saatella kaveri viimeiselle matkalle. Talo on hiljentynyt sen leikkiäänistä, tassuttelusta ja unihaukuista. Ensimmäinen lapinkoira on lähtenyt viimeiseksi.

Jekku on ehtinyt kypsään 12-vuoden ikään ja edelleen fysiikaltaan jaksava ja iloinen turrukka. Jekun aikuiselämää on varjostaneet niin pahalaatuinen kasvain kuin kilpirauhasen vajaatoiminta. Ne eivät kuitenkaan missään vaiheessa nujertaneet toimeliasta Jekkua. Vasta krooninen kuparivälitteinen hepatiitti aiheutti Jekulle ongelmia jaksamisessa.

Muutimme syksyllä 2020 uuteen kotiin maaseudulle metsien keskelle, mutta lenkit ja retkeilyt tyssäsivät hyvin nopeaan Jekun nousevien maksa-arvojen vuoksi. Jekku ei jaksanut enää edes pieniä matkoja, vaan läähätti voimakkaasti ja jäi istuskelemaan, ja tuli perässä.

Neljä kuukautta sairauden toteamisen ja lääkityksen aloittamisen jälkeen Jekku on alkanut palautua vähitellen omaksi itsekseen ja ehkä vielä pääsemme pieniä päiväretkiä sen kanssa tekemään. Tuttuun tapaan se viilettää lenkeillä etunenässä ja olisi mielellään menossa kaikille pikkupoluille. Vielä vähän toppuutellaan sen menoa, mutta puoli hehtaaria omaa ja siihen päälle naapurin metsää pitää sen seikkailijana. Välillä täytyy peurat käydä siirtämässä pois omalta pihalta.

Luonteeltaan pappa-Jekku on hyvin samalainen kuin aina. Aika usein se intoutuu leikkimään vielä silloinkin, kun kaikki muut ovat nukkumassa. Se jaksaa touhuttaa lelujen kanssa ja pienet vinkuvat lelut on sen suosikkeja, unohtamatta sen kaikista rakkainta frisbeekiekkoa, minkä perässä se jaksaa sännätä lukemattomia kertoa. Uusia temppujakin sille välillä opetan.

Jekku Komion luonnonsuojelualueella 10/2019

Jekku Linlossa 10/2019

Historiaa ja tuloksia:

Jekku syntyi huhtikuun 10. päivä 2009 neljän muun pentuesisaruksen kanssa, mitkä saivat kutsumanimekseen Masi, Kuura, Viivi ja Netta. Pennun syntymää olin odottanut jo kuukauden verran ja sain ilouutisen, että Oonan ja Tuiskun pentueeseen syntyi kolme urosta ja kaksi narttua (Cantavia N-pentue; Noitarumpu, Nuoskalumi, Nokipannu, Niittyvilla ja Neidonkenkä).

Jekun Tuisku-isä

Jekun Oona-emo

Suomenlapinkoiria olin ihastellut lapsesta saakka koirakirjoista ja nähnyt vain muutamia yksilöitä.Lapinkoirat olivat rotuna siis minulle vielä uusi, mutta kun tapasin Jekun ollessa neliviikkoisena sen Oona-emon olin myyty. Rauhallinen emo oli keittiötouhuja seuraamassa ja hoiti välillä pentuja, mutta antoi kahden muun hoitotädin (kasvattajan kahden oman nartun Lempin ja Hertan) ja hoitosedän (Jipon isoisä) osallistua pentujen hoitoon.

Jekku sai viralliseksi nimekseen Cantavia Noitarumpu.

Jekun kasvattaja Petra kirjoitti Jekun pentuaikaisesta luonteesta näin:

"Jekku oli yksi porukan leikkisimmistä ja toimeliaimmista pennuista, ja ainoan tasavertaisen painikaverinsa Masin (täysveli) kanssa niillä olikin monesti melkoiset kisat tai puuhat meneillään. Jekku tykkäsi ihmisistä ja tuli aina ensimmäisten joukossa tapaamaan uusia tuttavuuksia."

Jekku olikin juuri se pentu, joka oli aina tervehtimässä minua pentulaatikolla ja ensimmäistä kertaa pihalle nostettuaan lähti tutkimaan itsenäisenä, reippaana ja rohkeana maailmaa.

Sen pentuluonne on kantanut sitä läpi sen tähän astisen elämän. Nuorena se oli touhukas, vilkas ja hyvin eloisa pentu, mutta on sittemmin rauhoittunut. Joskin leikkiessään sen pentuaikainen eloisuus tulee esiin ja äänenkäyttö leikkiessä on sallittua. Pentuaikoinakaan se ei tuhoja tehnyt ja se sai juosta metsässä vapaana. Leikkeihin se on aina ollut valmiina, yhä edelleen yhteinen leikki on sen mieleen.

Jekku on luonteeltaan sopivassa suhteessa kova ja nöyrä - kovuuden huomaa siinä, että se on lenkeillä välinpitämätön eikä turhiin asioihin reagoi. Itsenäinen koirahan se on aina ollut, mutta ohjaajapehmeyttä ja miellyttämisenhaluakin on iän karttuessa löytynyt lisää.

Pentukurssi oli kyllä katastrofi, kun Jekku oli valtavan vilkas, mutta onneksi se oppi rauhoittumaan ja onkin nykyään rauhallinen.

Sopeutuva ja helppo kotikoira Jekku on aina ollut, eikä sitä aina edes kotona huomaa, mutta leikkivimmassa se leikkii itsekseen ja tulee myös lelun kanssa kysymään alettaisiinko leikkiä. Onneksi se ei pelkää pauketta tai ilotulitetta.

Kävimme pentuaikoina pentukurssin, vuosikkaana lappalaiskoirien hallivuorolla treenailemassa ja myöhemmällä iällä peltojälkikurssin. Kotona ollaan treenailtu rally-tokon alokasluokan kyltit, mutta pääasiallinen harrastus on vaellus ja retkeily.
Jekku jaksaa metsäpolkuja taivaltaa lukuisia kilometrejä väsymättä ja mielellään illan päätteeksi se kiepahtaa telttaan tai erämökkiin kiepille ja on aamulla valmiina jatkamaan. Irtipitovarmana sen kanssa on mukava retkeillä ja aina uudessa paikassa se omaksuu rajat kerrasta ja kysyy katseella lupaa mennä rajojen ulkopuolelle. Lasten kanssa Jekku on äärimmäisen rauhallinen ja istuu paikallaan, kun lapset paijaavat ja onhan se ollut koiravieraana monta kertaa 4H-koiravieraana pienestä saakka. Ihan pienistä lapsista Jekku tykkää ihan mahdottomasti. Veipä se nuorena miehenä kylään tulleelle parin kuukauden ikäiselle vauvalle oman luunsa. Jekku tarkasti asetteli luun kantokoppaan ihan vauvan vierelle. :)

Aikaisesta keväästä syksyn hyytäviin keleihin Jekun löytää uimasta. Kiekkoleikin ohella se rakastaa uimista ja keppien noutoa vedestä, vaikka vesi olisi miten tahansa kylmää. Isän luona vieraillessa suurella pihalla Jekku saattaa toviksi "kadota", mutta sen sijainti on aina sama - oja, missä se kahlailee.

Jekkua voi helposti kutsua älykkääksi koiraksi - se tietää eri huoneet ja ihmiset nimiltä, lukuisat eri esineet, vaatekappaleet, sekä tietysti leluja. Kuumeen kourissa apukoira onkin hyvä olla olemassa, kun se tuo esineitä. Uskomatonta miten se muistaa minne mikäkin asia on jätetty ja se lähtee suoraan etsimään kysyttävää esinettä. Peruskäskyjen ohella se toimii myös käsimerkein. Laskin joskus, että Jekku osaa satakunta sanaa.Jekun rakkain lelu on sen frisbeekiekko, jota se jaksaa noutaa hyyyyvin kauan. Se on myös asia mistä muuten niin rauhallinen koira ottaa kierroksia ja kiihtyy. Kiihtymys purkaantuu vauhtina ja komentamisella haukkuen. Lelusta se irroittaa heti kun sille sanoo taikasanat irti tai kiitos.

8/2013

8/2013

Moniääniseksi voisi Jekkua hyvin kutsua, kun sillä on lukematon määrä erilaisia maukumisia, mouruamisia ja örinöitä joita se kotiväelle juttelee. Leikkiessään siitä lähtee mölyä, mutta turhanhaukkuminen ei kuulu Jekun tapoihin.

Kerrostaloelämään se on parin vuoden ajan tottunut ja ollut siellä aina huoleton. Se oleilee parvekkeella ja katselee muiden naapuruston koirien touhuja muttei kommentoi mitään.

Muut eläimet saavat olla rauhassa, kun Jekku tyytyy niitä seuraamaan oli sitten seurattavana rauhallinen siili, vilkas orava tai juoksenteleva jänislauma kuonon edessä. Kissoja Jekku on päässyt pienestä saakka jahtaamaan useita kertoja ja vieraat juoksevat kissat saa sen kuumumaan. Miehen kissoille Jekku aluksi haukkui ja murisi, sekä yritti sännätä perään mutta nykyään se katselee kissoja rauhallisesti ja kissa voi kävellä sen ohi herättämättä kiihtymystä. Tosin vielä on kissakoulutusta jäljellä, ja täysin kissavarma Jekku ei ole vieläkään.

Urosten kanssa Jekku on paljon ollut tekemisissä ja ei se muista uroksista juuri välitä, vaikka se kyllä tietää olevansa äijäuros. Lenkeillä voi mennä peräkkäin kaikessa rauhassa, ja vaikka toinen yrittäisi saada Jekkua hermostumaan, se ei välitä. Tietysti tositilanteessa se varmasti taisteluhaasteeseen vastaisi. Vastaantuleva suuri tempoileva koira mikä ei ole omistajansa hallinnassa saattaa saada pienen huomautuksen, mikä minusta on ihan asiaankuuluvaakin. Meidän asuinalueilla näitä aggressiivisia koiria tulee vastaan. Pienet rähisevät sähikäiset on Jekun mielestä ok ja niille se ei sano mitään. Pihaa Jekku ei puolusta ja eikä tarvitsekaan kun Jippo hoitaa turhanhälyyttämisen.

Vuosien saatossa tälle punaketulle on tullut aika litania lempinimiä:
Jeks, Tuh-Tuh, Jekutus, Jeksu, Eksu, Ekku, Mölli, Ällösöpö, Nöyrä kuin Naantalinpoika, Ketkunperä, Nötkötti, Jekkustiina, Jegerström

Alta löytyy Jekun terveystiedot, luonnetesti- ja jalostustarkastustulokset sekä näyttelytulokset. Lopussa on lempikuviani Jekusta vuosien varrelta aina pentukuvista lähtien.

Luuston röngten-kuvat:

Lonkat: B/A

Kyynärnivelet: 0/0

Jalostus:

Jekulla on yksi pentue - Syrjänharjun H-pentue näki päivänvalon 28.4.2016 ja pentueeseen syntyi kuusi urospentua.

Jekku ei ole enää saatavilla jalostukseen terveyssyistä.

Pentueet:
Syrjänharjun H-pentue
s. 28.4.2016
e. Syrjänharjun Auroora
Yhdistelmä KoiraNetissä
Terveys: Prcd-Pra & Pompen terveet
Jalostustoimikunnan hyväksymä yhdistelmä

Lisää kuvia pojista löytyy blogin puolelta tai pentugalleriasta.

6/2013

KIVA KOIRAKANSALAINEN-testi, Vihti 26.5.2019, hyväksytty

Diplomin saadakseen koiran ja omistajan täytyy suorittaa hyväksytysti kaikki testin 10 kohtaa:

Vieraan ihmisen hyväksyminen
Koira istuu kauniisti silitettävänä
Tutkiminen ja hoitaminen
Vetämättä kävely
Ihmisjoukon läpi kulkeminen
Istuminen, maahanmeno ja paikalla pysyminen
Luoksetulo
Koirien kohtaaminen
Koiran reaktio häiriöön
Omistajan odottaminen
Koira pitäisi pystyä jättämään toisen ihmisen pidettäväksi muutamiksi minuuteiksi. Kokeessa aika on 3 minuuttia.

PETOTESTI, Vihti 8.4.2017 - petona karhu

Petotesti - karhu - lauman tulos:

Koiran reaktio hajujälkeen: Pieni

Reaktio nähdessään pedon: Siirtyy omistajan taakse

Haukkutyöskentely: Haukkuu omistajan vierellä ja haukkuu ohi

Koiran toimintakyky pedon liikkuessa: Pieni

Rohkeus: Katsoo muualle

Etäisyys: Sopiva turvaetäisyys (Alussa liian lähellä)

Taistelutahto: Pieni

Väistöliikkeet ja ketteryys: Hitaat

Työskentelykestävyys: Pieni

Palautuminen: Palautuu välittömästi

Tuomarikommentit:

"Sillä (Jipolla) oli enemmän toimintakykyä tossa tilanteessa touhuta ja haukkua ja tehdä. Toisella (Jekku) kesti vähän pitempään.

Peräänlähtöhaluja/karkottamista ei ollut kummallakaan, sinne teidän taakse turvallisesti, mielellään jäivät odottelemaan jos se karhu lähtisi pois.

Ei tässä jää koirille mitään hampaankoloon, palautuu hyvin."

LUONNETESTI 10.4.2011 - Jari Keinänen ja Riitta Lehmuspelto
Testipäivänä Jekku täytti 2-vuotta, mikä on alin luonnetestiin osallistumisikä. Testissä näkyy nuoren koiran aito tulos, johon ei ole vielä eletty elämä ehtinyt kovin paljon vaikuttaa.

Toimintakyky +1 kohtuullinen
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää puolustushalua
Puolustushalu +1 pieni
Taistelutahto +2 kohtuullinen
Hermorakenne +1 hieman rauhaton
Temperamentti +2 kohtuullisen vilkas
Kovuus +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja avoin
Laukausvarma +++

Luonnetesti videoina:

Luonnetesti - Luonnetestin arviointiosuus

Luonnetestituomari Keinänen leikkimässä Jekun kanssa.

+155 pistettä ja laukaisuvarma

JALOSTUSTARKASTUS 12.4.2015 - Tarkastajana: Saara Sampakoski

Jalostustarkastus oli pitkäaikainen haave ja pääsimme osallistumaan tarkastukseen Jekun ollessa kuusivuotias. Yleisvaikutelmalta Jekku on erittäin hyvä ja tyypiltään erinomainen.

Yleisvaikutelma: erittäin hyvä
Koko: korkeus 50 cm
Purenta: ok
Hampaat: ok
Kivekset: ok
Tyyppi: erinomainen
Mittasuhteet: oikeat
Sukupuolileima: selkeä
Kallo: hyvä
Ilme: erinomainen, pehmeä
Kuono: hyvä, sopivan voimakas
Kirsu (pigmentti): hyvä
Otsapenger: loiva
Korvat: oikein kiinnittyneet, sopivan kokoiset ja karvaiset
Silmät: oikean malliset ja tummat
Luusto: hyvä, sopivan voimakas
Ylälinja: hyvä
Alalinja: hyvä
Rintakehä: sopivan voimakas ja riittävän pitkä
Eturaajat: suorat
Eturaajojen kulmaukset: niukat
Lanne: hyvä
Lantio: hyvä ja vahva
Takaraajat: suorat
Takaraajojen kulmaukset: riittävät
Liikunta: tasapainoinen sivusta ja hieman lyhyt askelinen. Kapea edestä ja takaa hyvä.
Käpälät: hyvät, tiiviit
Häntä: oikein kiinnittynyt ja oikein kannettu
Karvapeite: erinomainen laatu
Väri: riistanvärinen
Yleiskunto: erinomainen
Luonne: miellyttävä ja rodunomainen
Hyväksytty

Jalostustarkastus 12.4.2015, kuva: Petra Österberg

NÄYTTELYT:

Jekun kanssa ollaan käyty näyttelyissä todella harvakseltaan. Jekku kasvoi nuorena nopeasti uroksen kokoluokkaan, mutta se kehittyi uroksen ulkomuotoon vasta myöhemmin.

Jekulla todettiin 2018 kilpirauhasen vajaatoiminta, joten Sastamalan näyttely jäi Jekun kohdalla viimeiseksi (sairastava koira voi osallistua näyttelyyn, mikäli pyydetään eläinlääkäriltä todistus lääkityksestä ja siirretään koira EJ-rekisteriin).

Sastamala 1.5.2017
Kasvattajatuomari Jukka Kuusisto
VET-ERI VEK3

"Hyvät mittasuhteet, hyvässä kunnossa oleva veteraani, hyvä pää, vahva selkä, hyvät raajat, kevyet liikkeet"

Laihia 22.2.2014

Tuomarina: Matti Palojärvi

AVO-ERI AVK3

"Keskikokoinen. Riistanvärinen. Mittasuhteiltaan oikea. Hyväilmeinen pää. Hyvät korvat. Vahva runko. Riittävä raajaluusto ja kulmaukset. Raajat oikea-asentoiset. Erinom.karvapeite. Hyvä häntä. Kevyt liike. Miellyttävä luonne."

Kokkola RN 21.1.2012

Tuomarina: Pekka Teini

AVO-EH

"Yleisvaikutelmalta erittäin hyvä. Sukupuolileimaltaan erittäin selvä. Mittasuhteilta oikea, vielä hieman tiivistymätön uros. Hyvä kuono osa, riittävä otsapenger. Hyvän kokoiset korvat. Rungossa hyvä rakenne, lihaskunto voisi olla parempi. Karvapeite hyvänlaatuinen, mutta se on tänään hieman niukka, varsinkin raajoissa. Liikkuu takaa hieman lyhyellä askelpituudella. Avoin, vilkas luonne."

Raahe rn 29.1.2011
Tuomarina Teuvo Kangas

NUO-H

"Tumma riistanvärinen. Keskikokoinen. Mittasuhteiltaan oikea, kauttaaltaan hieman kevyt uros, jolla vielä hieman kevyt pää. Hyvät korvat. Tiivis runko. Kevytluustoiset raajat, jotka saisivat kulmautua takaa paremmin. Oikea turkinlaatu. Normaali luonne ja liike.

Oulu KV 11.7.2010
Tuomarina Gunnar Nymann
JUN-EH

"14 months. OK size and balance. Not in coat today. Nice expansion. Strong muzzle. OK bite. Good ears. Enough neck. Tailset a little low. Could have more angle of the knee. Enough body. Could have more drive. A little loose, coming and going."

Suomussalmi RN 13.6. 2010
Tuomarina Gunnel Holm
JUN-H

"Hyvin kevyt juniori. Kevyt kuono. Tummat silmät. Hyvät korvat. Hento luusto. Hyvä ylälinja. Riittävät takakulmaukset. Liikkuu lyhyellä taka-askeleella. Hyvin avoin häntä liikkeessä. Tarvitsee aikaa."

Oulainen RN 22.5.2010
Tuomarina Leni Finne
JUN-H

"Oikeat mittasuhteet. Luusto voisi olla voimakkaampi. Oikealinjainen, vielä kapea pää. Hyvät tummat silmät. Oikea ylälinja. Niukka eturinta, vielä hyvin kapea rintakehä. Etukulmaukset voisivat olla voimakkaammat. Hieman jyrkkä lantio. Häntä saisi nousta paremmin selälle. Tänään kovin niukka karvapeite. Riittävä askelpituus, ahdas edestä."

* * *

Lempikuviani Jekusta matkan varrelta

2019