Laavulla

Kun maaseudun pölyt olivat laskeutuneet ja olemme vihdoin palanneet kaupunkiarkeen, teimme retken laavulle. Se hyttysten määrä oli jotain ihan uskomatonta! Onneksi pieni karvainen kaverimme pääsi vähällä, sillä hyttyset ei tykkää maanrajassa liidellä.

Jekku tutustumassa pitkospuihin ja aluksi ei oikein hoksannut miten nuo pitkospuut toimii ja vähän tiputteli rakoihin. Vauhtikin oli sitä luokkaa, että hirvitti!

Jekku oli vähän väsynyt reissusta ja nälkäinen valmiiksi, mutta ei puhettakaan että laavulla olisi rauhoittunut. Ruoka ei kelvannut, sen sijaan makkara ja retkileipä oli niin nameja, että ihan piti napottaa.

Missä Jekku?

Täytyy kyllä pitää Jekkua aika sinnikkona, piti vaan yrittää tehdä ylitys ominpäin ja tässä tulos. Houkuttelut, maanittelut eikä se, että lähdimme toiseen suuntaan juoksemaan ei saaneet turrukkaa luovuttamaan ideasta mennä ihan itte yli ojasta. "Isi" oli jo uintivalmiudesta jos Jekkulainen olisi tipahtanut ojaan.

"Ylitän tän ihan itte!"

Lopulta ylitys meni "isin" olkapäällä nätisti tutkaillen. Paluumatkalta laavulta mentiin jo eri tahtiin pitkospuita pitkin.

Pieni koiruus kävi tutkimassa yksistään lähemmin pienen kodan