Karhunkierros

Karhunkierros 1.-5.6.2010

Lähdimme tiistai-iltana kohti Kuusamoa ja tarkoituksena oli kiertää Karhunkierros (70km mittainen lenkki), mutta matkalla sattui ja tapahtui..

Tiistaina parkkeerasimme auton Rukalle ja nostimme peukut pystyyn. Opiskelijatyttönen kuljetti meidät etiäpäin ja seuraavassa risteyksessä ei käynyt yhtä hyvä tuuri ja jouduimme laittamaan teltan pystyyn bussipysäkin kulmille. Keskiviikkoaamuna jatkoimme liftaamista ja moni työmatkalainen ajoi ohi, kunnes punainen pakettiauto pysähtyi ja otti kyytiin. Selvisi että kyydinantaja oli Karhunkierroksen huoltomies ja hän vei lähtöpaikkaan saakka. Kiitos kyydistä!

Jekku ottamassa pikaunia - takana jo useampi kymmenen kilometriä ja kun lepoa suodaan, niin se kannattaa hyödyntää

Unet teltassa maittoi niin meille ihmisille kuin Jekullekin. Matka taittui reippaasti eteenpäin ja kelit oli hyviä ja maisemat todella upeita, kunnes perjantaina kaikki muuttui. Pian liikkeellelähdön jälkeen alkoi sataa ja kastuimme pahoin. Oli pakko pysähtyä laavulle kuivattelemaan ja lepäämään. Kunnes sade vihdoin muutaman tunnin odottelelun jälkeen vihdoin taukosi lähdimme matkaan..

Ristikallion huima pudotus ei tuntunut Jekkua haittaavan, liekkö pieni retkeilijä edes tajusi miten suuri pudotus oikein olikaan..

Pian liikkeellelähdön jälkeen vastaan tuli poro niityllä, ihan Kitkajoen varressa. Jekkuhan otti ja lähti poron perään, haukahti pari kertaa, mutta palasi pian. Jostain syystä Jekku kuitenkin jätti seuraamatta sillä seurauksella, että oli klo 19- 04 välisenä aikana kateissa. Onneksi oululaiset kalastajat soittivat perään ja muutaman mutkan kautta saimme nöyrä-kuin-naantalinpoika-Jekkusen takaisin.

Kalastajat olivat yrittäneet saada Jekkua kiinni ja ruokkineet, mutta yksinäinen ja laumasta eksynyt Jekkupa otti ja murisi hyvää tarkoittaville miehille.

Jekku oli lähtenyt tulosuuntaan, mutta onneksi mies huomasi ja sai Jekun huudettua takaisin eikä kalastajatkaan enää olleet ikäviä. Kaikki siis hyvin! Saimme teltan pystyyn vasta klo 6 aamulla, joten päätimme perua reissun ja tallustelimme vain muutaman kilometrin läheiselle kahvilalle ja tilasimme taksin kohti autoamme.

Meitä varoiteltiin useampaan kertaan, että köysisillat voisi tuottaa ongelmia. Jekkupa rakasti köysisiltojen ylitystä - hieman katseli alaspäin kuohuihin, mutta ei niistä tuumannut mitään. Kuvassa minä ja Jekku ylittämässä Taivalkönkään kohdalla

Jekkua kiinnosti retken aikana useampaan kertaan
kanootilla ja kumiveneillä liikkuneet ihmiset

Karhunkierros on siitä metka reitti, että alueella kasvaa myös monia eteläisiä lajeja, kuten harvinaista ja rauhoitettua neidonkenkä-orkideaa/kämmekkää. Orkideoita näkyi pitkin reitin vartta ja hauskaa tässä itselle ensimmäisessä orkideahavainnossa on se, että Jekun siskonhan nimi on juurikin Neidonkenkä.