tiistai 28. helmikuuta 2012

Poroaidassa

KUVIA PUUTTUU!

Sunnuntaina tutustuttiin porotalouteen tarkemmin Piitun kasvattajan Minnan luona (kennel Poikkikorvan). Mukana olivat koiruleista Jekku, Jippo, Piitu ja kasvattajan Kielo-neiti. Todella hauska päivä - kiitos asianomaisille! :)

Uskomattoman syvällistä porojen hoitaminen ja kasvatus on ja maallikko ei voi ymmärtääkään, miten hieno ammatti porojen kasvattaminen onkaan.  Poroisäntä tiesi kaikkien 150 poron sukutaulun - vanhempien ja sukulaisten ominaisuuksista lähtien, ja osahan poroista oli muiden isäntien omistuksessa. Porot usein liikkuu pienissä perhepiireissä eli vaatimen ympärillä on usein eri ikäisiä jälkeläisiä. Porojakin jalostetaan yhtä lailla, kuten kaikkia muitakin tuontantoeläimiä rakenteen ja lisääntymisen kautta.  Esim. huonorakenteisella yksilöllä saattaa olla ongelmia pakenemisen tai synnyttämisen suhteen, joten ne karsitaan. Kellot oli laitettu kunkin eri alueen johtajaporoille, jotka ovat rauhallisia. Porot siis menevät samoille alueille, joten ne on helppo löytää.Koska kyse on laumaeläimestä, niin usein yhden löydettyä löytää muitakin laumanjäseniä.

Koirat tapasivat porot liinassa koirien ja vaatimien turvallisuuden vuoksi. Vaatimet vasoo toukokuussa ja neljän koiran juoksuttaminen neljän tunnin ajan olisi ollut aivan valtavan raskasta ja kohtalokastakin. Liinassa koirat oppivat olemaan porojen seurassa rauhallisesti ja reagoimaan asioihin oikealla hetkellä, ja sitten taas säilyttämään malttinsa, kun se on tarpeen. Ensin opetetaan koiralle perustottelevaisuus porojen kanssa ja sen jälkeen voidaan koira vapauttaa.  Poropaimennustestissähän koira päästetään, usein kylmiltään, poroja paimentamaan tai jahtaamaan riippuen koiran vieteistä ja koska nykyään poropaimennustestin läpi saaminen vaatii luoksetulon ja ehdottoman tottelevaisuuden onkin hyvä opetella malttia ja tottelevaisuutta.

Ensin vuorossa oli tytöt ja sitten omat pojat. Jippo on vilkas nuori mies, joten se havainnoi porot ja katseli niitä avoimesti pelkäämättä. Kertaakaan se ei ollut poroja jahtaamassa, eikä syöksymässä päin ja vaan maltilla lähti seuraamaan. Koska ollaan opetettu, että hihnassa ei saa syöksyä eikä haukkuakaan ei kuumumista ollut havaittavissa. Jippo reagoi omaan nimeensä nopeasti ja tuli aina hakemaan palkkiota eli se oli tässäkin tilanteessa hyvin kuulolla. Todella hyvä ensikokemus poroihin.





Viimeisenä ekasta kierroksesta oli Jekku, mikä oli kyllä aikamoinen virhe eli se olisi pitänyt viedä aitaan ensimmäisenä. Takana oli pitkä lenkki, parin tunnin ajelun ja 1,5h odottelu joten sen jälkeen se oli väsähtänyt eikä tehtävää helpottanut sekään, että talossa oli kolme juoksuista narttua ja joilla yhdellä vielä tärppipäivät.

Näihin nähden sen suoritus meni silti hienosti - se tiedosti porot, katseli niitä ja porot tiedosti Jekun varsin hyvin ja nehän väistivät jo kaukaa. Jekku ohjaili poroja ihan omalla olemuksella ja egolla. Yksi haukku sai koko metsikön porot poistumaan paikalta. 

Jekku on kerran aikaisemmin poroa paimentanut ja palannut heti takaisin, joten sillä kyllä on viettiä taustalla. Se vaatii ehkä enemmän herättelyä nyt kun sitä on kolmasti kielletty innostumasta poroista. 



Toinen koira vaatii malttia ja toinen innostusta - tämä asettaa kyllä ohjaajan vaikean paikan eteen. Käydään parin viikon päästä vielä kerran kokeilemassa kummallakin porojen kanssa olemista. Ensi kerrat on aina ensikertoja, eikä niistä voi oikeen suuntaan ja toiseen päätellä.  Vasta se kertoo todellisista vieteistä, kun koira saa itsenäisesti toteuttaa itseään - syttyykö se paimentamaan vai jahtamaan.

Ei kommentteja: