 |
| Seinämaalaus |
 |
| Odotusaula - tilanjakajan takana ratsastustarvikkeita |
Aluksi vähän yleistä terveystarkastuksista kun lukijoissa on tuttaviani jotka eivät ole tietoisia koirien ja erityisesti lapinkoirien terveystarkastuksista:
Lappalaiskoirat ry kuuluu Pevisa-ohjelmaan eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan. Lyhykäisyydessään ohjelman tarkoituksena on ehkäistä sairauksia ja näin ollen saada aikaan terveempiä rotuja.
Lapinkoirien Pevisaan kuuluu vain lonkkien kuvaus ja silmätarkastus, jotta pennut voi rekisteröidä.
Periaatteessa siis tutkimuksen tuloksilla ei ole mitään merkitystä rekisteröinnin suhteen kun asetettu tavoiteohjelma ei sanele ehtoja tulosten suhteen. Tämä on minusta suurin puute, mutta Pevisaa tullaan muuttamaan suuntaan tai toiseen. Tulevassa joulukuun Lapinkoira-lehdessä on ehdotukset joiden perusteella Pevisan tiukentamisen tai vaihtoehtoisesti löysentämisen osalta voi keväällä 2014 äänestää. Uusi Pevisa astuu voimaan 2015.
Sitten varsinaiseen raporttiin:
Tällä asemalla toimittiin vähän eri tavalla - koira rauhoitettiin minun läsnäollessa ja vietiin tutkimushuoneeseen. Minut ohjattiin aulaan odottamaan. Sydänkuuntelu ja polvien tutkinta tehtiin poissa omistajan kyttäyksen. ;) Oikeastaan ihan hyvä ettei omistaja pääse hönkimään eläinlääkärin niskaan ja sotkemaan tiloja. Mutta aluksi se vähän tuntui pahalta kun olin saanut Jekun tutkimuksissa olla läsnä. Jippohan nyt toki pärjää vieraassa käsittelyssä ja mielellään lähti hoitajan matkaan. Hetkeä aikaisemmin se köllötteli klinikan lattialla:
Jipon silmät tutkittiin aikaisemmin terveeksi ja maanantaina tutkittiin myös polvet ja sydän, sekä kuvattiin lonkat sekä kyynärät. Minusta on ihan turhaa kuvauttaa vain lonkat - se ei isoa lovea tee lompakkoon jos kuvauttaa kyynärät. Koiran suurin paino on etuosassa joten kyynäärät on lonkkia kovemmalla rasituksella. Kyynärviat on usein lonkkavikoja kivuliaampia.
Halusin otattaa terveystutkimuksia jälleen laajemmin jotta tiedän mistä koirani on tehty ja ne on myös viitearvoja koirani vanhempien periyttämiskyvystä sekä arvokasta tietoa kasvattajalle.
Jippo vielä oli unessa kun kävin eläinlääkärin luona kuulemassa tulokset ja polvet oli terveet, samoin sydän.
Tuloksia:
Polvet terveet 0/0
Puhdas sydänkuuntelu
Arvio kyynärkuvista oli terveet eli 0/0. Kennelliitto arvioi kuvat kun ehtii, luultavasti virallinen tulos tulee tammikuulla. Kyynärät oli siistit, tiiviit ja näyttivät hyvältä paketilta.
Jipon emolla on toinen kyynärä ja polvi ykkönen, joten jännitti niiden tulokset. Onneksi ne oli terveet!
Tässä kummatkin kuvat kyynäristä:
.jpg)
Lonkkien osalta eläinlääkärin ilme muuttui ja näinhän minä heti itsekin, ettei lonkat todellakaan ole hyvät.
Luut oli siistit, ei säröjä, epätasaisuuttaa eikä piikkejä, mutta lonkkamaljat oli, toisella puolella varsinkin, matalat. Reisiluun pään keskikohta ei (kuvan vas. puoleisessa lonkassa) ollut maljan sisäpuolella vaan ulkopuolella.
Arvio niistä on D/C tai jopa E/C. Toinen lonkka ei voi C:tä parempana tulla ja toinen on selkeästi huonompi ( Ilmeisesti oikeanpuoleinen lonkka on se huonompi eli virallinen tulos olisi sitten C/D, mutta arvioidaan nyt kuvien perusteelta vasemmalta oikealle).
Jipon isyyshaaveet kuopattii näiden kuvien myötä ja oli ikävää ilmoittaa nartun omistajille, ettei haaveet toteudu. Lämmin kiitos kaikille kyselyistä! Eniten harmittaa erään kasvattajan puolesta joka varasi Jipon sen ollessa vasta 8 kuukauden ikäinen. Tässä on siis pari vuotta jännitetty, mutta tällaista se on. Mitään ei saisi suunnitella eikä haaveilla ennen "papin aamenta" eli kennelliiton päätöstä. Kennelliiton päätös tuskin puoltaa jalostuskäyttöä (vaikkei se Pevisa sitä estäisikään).
Oik. puoleinen reisilihas on hieman isompi mutta se voi johtua kuvausasennostakin tai ahtaista takaliikkeistä.
Jippo vieterikoirana tuskin on tietoinen, että hänen lonkistaan tehtävät kirjaimelliset arviot eivät ole parhaat mahdolliset. Se pomppii, loikkii, juoksee täysillä, tekee täyskäännöksiä, seisoo kahdella jalalla ja harrastaa kaikkea muuta hömppää. Jippo on niin energinen ja liikkuvainen pikkuotus ettei siitä uskoisi millään, ettei ne lonkat priimaa ole. Onneksi luonne ja elämänasenne taasen ovat.
Kotimatka meni mukavasti ja pääsi omin voimin autoon, ja sieltä alas. Käytiin pariin kertaan lenkillä maanantaina ja muuten herra nukkui. Katsekontaktia se ei suostunut antamaan ja valitti kun sitä kävi silittämässä. Se oli nuutunut ja kipeä. Ensimmäisellä lenkillä se riiputti häntää koko matkan ja toisella lenkillä oli jo oma itsensä. Maha oli sekaisin ja ripulivelliä riitti. Jekku yritti Jippoa kutsua leikkiin ja töni tassuilla, siihen Jippo vastasi komealla hammasrivistöllä. Jekku yllättyi ja esitti omankin purukalustonsa. Onneksi naputus kuonoon ja koirien väliin asettuminen lopetutti heti toiminnan. Jippo oli siis todella kipeänä kun se ei muuten koskaan ole vihainen.
Tiistaina jatkui ripulointi mutta muuten se oli aamusta saakka iloinen ja virkeä. Illalla se muuttui - se läähätti, kyyhötti, ei halunnut seistä, nosteli ja riiputti jalkojaan, ei varannut painoa jaloilleen. Ja se tärisi kauttaaltaan.
Ajattelin aluksi että saako se epileptisen kohtauksen, mutta se vain tärisi. Vein pojan pihalle ja taas tuli ripulia pitkässä kaaressa, mutta sen olo koheni. Mahtoi unilääkkeet olla sille sopimattomia kun sai noin kovat sivuoireet tai voihan se ripulikin aiheuttaa noi mahdottoman huonovointisuuden.
Nyt taas ollaan kunnossa ja tulosta sulateltu. Elämä jatkuu. Mietitään tuloksen saamisen jälkeen fysioterapiaa, hierontaa ja lisävalmisteita. Sekä Jipon vihaamaan kastumista - uiminen olisi hyväksi. Reppana.
Jekkua hieronut urheilukoirahieroja-Arja opasti etänä että mahdollisimman paljon metsälenkkejä vapaana, että käyttää jalkoja monipuolisesti. Tietenkin liikunta ja ruokinta ovat kaikkein tärkeimmät -läskistyä ei saa. Jippo painoi 21kg ja lihava se ei nyt ole mutta kun uroskasvu loppuu niin sittenhän se paisuu kuin pullataikina kuten Jekku..
Parempia terveystuloksia muille toivottaen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti