Reissu kotiseudulle 14-18.5.2015

Yritin saada isää äitienpäivänä kiinni sopiakseni juna-asemalta noudosta, mutta isäpä ei vastannut puhelimeen. Isä lepäsi teho-osastolla aivoinfarktin vuoksi, kun vasen puoli oli kasvoista jalkoihin halvaantunut ja puhekyky mennyt suurimmaksi osaksi.

Pitkän välimatkan takia mitään ei pystynyt itse tekemään, mutta onneksi hoitohenkilökunta antoi tietoa ja tiistaina isä pystyikin itse soittamaan ja puheestakin jo sai selvää. Onneksi tukkeuma ei ollut vaurioittanut aivoja ja isä muisti hyvin, että olin tulossa parin päivän päästä ja tilastaan huolimatta oli huolissaan siitä, että miten pääsen juna-asemalta.

Junassa reissatiin poikien kanssa rauhassa, kun torstaipäivällä ei ollut paljon muita matkaajia ja asemaltakin pääsimme ystävän kyydillä. Isä oli sairaalassa kuumeessa ja käyntimme jäi hyvin lyhyeksi, kun hän oli hyvin väsynyt ja sekaisinkin.

Reissu olikin pitkälti erilainen ja pääasiassa siivosin pihaa ja kotia. Koirapojat saivat ulkoilla paljon vapaana isossa puutarhassa ja auttoivat puutarhanhoidossa 

Unohdin välillä koirat pihallekin päinsä, mutta siellä ne ulko-oven takana odottivat, että mitäs meidät tänne jätit. Hyvin ovat vuosien saatossa pihan rajat tulleet pojille tutuiksi, vaikken erityisesti ole opettanutkaan - pihatielle, kummien suurelle pellolle tai pieneen metsään pojat eivät omin lupineen mene.

Koiratuttuja ei nyt tällä kertaa nähtykään ja muutenkin sosiaalinen toiminta jäi vähälle, mutta muuta olisi jaksanutkaan.



Jippo harrasti lomallaan isojen pehmolelujen rehaamista ja niiden kanssa juoksemista. Pehmot olivat odottaneet karvakorvien paluuta lautapinon päällä. Toinen Jipon puuhista oli nukkua suuren kuusen syleilyssä tai valtavan kiven alla.  Pienestä pitäen se on nukkunut omissa oloissaan ja osallistuu innokkaasti kun se huomioidaan touhuihin mukaan, mutta muuten se vetäytyy jonnekin rauhaisaan paikkaan nukkumaan.

Jörö täytti hiljan vuoden ja siitä on kasvanut komea nuorimies ja yhä edelleen sosiaalinen ja hyvin otti vastaan Jipon innostuneet tervehdyksen Jörön häkkiä vasten.

Jekun kanssa viimeksi keskusteltiin, että miten Jöröön suhtaudutaan ja se jättikin Jörön rauhaan mutta kävi välillä asiallisesti, mutta itsetietoisesti murisematta Jörön häkillä katsomassa tai ohi kävelemässä. Veljen ollessa Jörön kanssa häkissä tilanne oli kumminkin sen verran innokas, että Jekku katsoi parhaakseen vähän poliisin ominaisuudessa hieman kommentoida, mutta se onneksi loppui lyhyeen pienen torumisen jälkeen.

Jekku nautti lomasta maaseudulla täysillä ystävänsä Kiekon kanssa - sen maailman paras ystävä löydettiin mistä milloinkin ja jopa lautapinon päälle kiipeili kiekon perässä vaikkei nähnyt että sinne sen laitoin.

Jekku osallistui aktiivisesti puutarhanhoitoon ja seurasi kottikärryjä kompostille, mutta pysähtyi metsän rajan kuusiaidalle, kun tietää ettei siltaa saa ylittää. Toisaalta se välillä katosi näkyvistä, mutta arvata saattaa että se läträsi ojissa kun se on sen toinen lempipuuha.

Punainen kevätesikko

Palloesikko

Valkoinen kullero

Alppipaju

KOIRANhammas. :)