tiistai 24. lokakuuta 2017

Ensiretki leikkauksen jälkeen


JEE pääsin metsään retkelle! Jekun hymystä ja koko olemuksesta huokuu onnellisuus, kun pääsee vihdoin kasvainleikkauksen jälkeen retkeilemään. Tehtiin pieni retki Nuuksioon ja tuttuun 4 km mittaiselle Klassarinkierrokselle.  Lenkki on kaunista sammaleista metsää, nousuja ja laskuja, ja Jekun vauhti oli tuttuun tapaan vauhdikasta - mäet täysillä ylös, ja taas täysillä alas.

Kierreltiin reitti hyväksi havaittuun tapaan taas nurinpäin, jolloin tylsät hiekkatieosuudet ajoittuu alkuun. Siinä onkin hyvä ottaa enimpiä menohaluja pois koirilta ja  kun voi itsekin tallustella leveitä ja tasaisia hiekkateitä jalkoihin katsomatta.













Saarilammen nuotiopaikalle jäätiin hetkeksi evästämään ja juuri kun saatiin tulet tehtyä, niin pari miestä tuli paikalle ja he olivatkin siinä lähes koko ajan kuin mekin. He olivat kovin kiinnostuneita koirista ja heidän makkkaratkin menivät pääasiassa poikien kitoihin. Miehiä myös kiinnosti tsekkiläinen kaverini ja kovasti kyselivät millaista Tsekeissä on.




















Retki tuli kyllä tarpeeseen kaiken tämän ikävän kasvain asian jälkeen. Tuntui kuin pää ja mieli keveni suunnattomasti ja ilahdutti nähdä miten hyvässä kunnossa Jekku on edelleen, ja miten se nauttii. Pojilla oli niin mukavaa päästä yhdessä metsään tutkimaan ja kulkemaan rinta rinnan.

Jippoakin on kyllä laiminlyöty tässä syksyn aikana, kun Jekun tervehtyminen on ollut kuukauden etusijalla. Vaikka ei se Jippoa ole sinällään haitannut, aina ollaan leikitty ja kainaloon otettu ja rapsuteltu, niin ainahan siitä omatunto on soimannut. Niin rakkaita molemmat, mamman mötiäiset.

Ei kommentteja: