Nosework-kurssi

Nose Work on Suomessa verrattain uusi kilpailulaji, mutta sitä voi harrastaa ilman kilpailemistakin ja se tuo tavalliselle kotikoirallekin oivallisen tavan aktivoida eikä vaadi välttämättä edes lähtemistä kotoa voidakseen treenata.

Alkujaan laji on kehitetty Amerikassa vuonna 2008 ja tämä rescuekoirien aktivointiin kehitetty laji on sittemmin levinnyt ympäri maailman koiranomistajien saataville.

Parasta on lajin harrastamisen helppous, pienet aloituskustannukset ja sen että laji on koiran aktivointia, mikä ilahduttaa minua suuresti. Toki muutkin lajit ovat aktivointia, mutta tässä ohjaajan rooli on pieni ja koira tekee töitä itsenäisesti ja pyrkimys on ettei ohjaaja varsinaisesti ohjaa vaan kilpailuissakin ilmoittaa vain koiran löydöstä.

Noseworkkia voi harrastaa missä vain, lähtemättä välttämättä edes kotoa tai voit käydä toisen koiran kanssa jättämässä harjoituksen ja käydä se sitten toisen koiran kanssa etsimässä.

Lajiin voit tutustua: https://www.noseworkfinland.com/

Järjestin lappalaiskoirien alaosastolle Nosework-kurssin ja kouluttajana toimii tuttu poikien hieroja Nelli, Eläinpalvelu Parempi Arki.

Kurssitilojen koon vuoksi ryhmään mahtui vain neljä koiraa ja hintaa kurssille tuli 45€ + haju 10€.  Hajuksi valikoitui eukalyptus. Kurssille osallistui Jippo ja kolme tyttökoiraa.

Aluksi kävimme kurssilla läpi yleisiä asioita koirien odottaessa autossa ja olimme saaneet esitehtävän, joita ryhmäläiset olivat kotona harjoitelleet ennen kurssia. 

Jipon kohdalla menimme kurssille kylmiltään ilman harjoittelua. Esitehtävässä koira opetettiin etsimään nameja laatikoiden ja esineiden päältä/sivulta ja tätä Jippokin on harjoitellut pienestä saakka ja esitehtävät oli juuri niitä, joita olemme kotona tehneet. Mukavaa, että saadaan tätä kotona opetettua juttua jatkaa ja kehittää sekä lisätä mukaan hajun etsintä.

Oikeastaan viikoittain vien koirat odottamaan kylpyhuoneeseen ja piilotan nameja huonekalujen päälle tai vierelle. Olen vähitellen nostanut vaikeustasoa ja piilottanut nameja laukkuihin, maton/vilttien alle tai lelukorin pohjalle. Etsintäpaikat ovat olleet maksimissaan koiran kuonon korkeus ja molemmat ovat etsineet eri huoneista, jotta kummallakin on työskentelyrauha.

Jekun tapa etsiä on järjestelmällinen ja rauhallinen,  kun Jippo taas hössöttää ympäriinsä ja on tekevinään kovasti töitä ja silti etsintätehokkuus on huonompi.

Toivonkin tältä neljän kerran NoseWork-kurssilta saavani juurikin Jipolle varmuutta käyttää hajuaistiaan ja sitä kautta rauhoittua etsimään. Huomasin, että Jippo etsii minusta apua ja olen sitä auttanut aivan liikaa, kun se on niin hössöttänyt. Kurssilla kiinnitin huomiota itseeni ja siihen, että olen mahdollisimman passiivinen enkä anna Jipolle vinkkejä vaan, että se itse etsii ja luottaa itseensä.

Tällä ensimmäisellä kurssikerralla jokainen koira etsi radan kolmeen kertaan. Jiposta huomasi, että se yritti välillä seurata mihin Nelli vei nameja, mutta onneksi otti hyvin kontaktia ja esitteli temppujaan, kun odotimme radan valmistumista.

Yleensä olen liittänyt etsimiseen vihjesanat "Etsi" ja "Loppu", mutta kurssilla painotettiin että nyt täytyy luopua sanoista ja antaa koiran itse etsiä ilman ja mitä enemmän opastamme, sen enemmän koira siihen tukeutuu.

Jokaisen koiran suorittaessa ratoja yksistään meidän ihmisten seuraessa oli ihana huomata, miten jokainen koira kehittyi koko ajan paremmaksi. Jokaisella oli myös oma tapansa etsiä. Toiset haukkasi namin kyselemättä ja toiset miettivät ja rauhallisesti namin ottivat.

Nita

Vilma

Luna

Kun kaikki olivat suorittaneet ratansa oli vuoro ottaa mukaan haju. Haju laitettiin pipetillä huonekalun huopatassuun ja pinseteillä huopatassu painettiin laatikon reunan alle, ettei koira sitä syö.

Kun koira löysi hajun päältä nameja sitä kehuttiin ja seisoimme laatikon vierellä palkiten koiraa joka kerta kun se nuuhki laatikkoa, missä haju oli. Koirat yleensä yhdistää hajun namiin äkkiä ja tätä nyt harjoittelemme kotona ja pyrkimys on, että ennen ensi sunnuntain kurssikertaa jokainen koira osaisi etsiä hajun, missä päällä ei ole nameja vaan palkka tulisi sitten kädestä, kun koira hajun löytää.

Jippo löysi herkut nopeasti ja sitten alkoi odotus - se tarjosi hyvää kontaktiaan ja siinä sai tovin seurata, että se tarjosi kontaktin sijaan laatikon nuuhkintaa. Lopulta se hoksasi, mitä siltä haetaan, mutta käsi ei saa olla taskussa tai namitaskun lähellä.

Koirat myös äkkiä oppii yhdistämään tietynlaisen laatikon hajuun, joten laatikkoja pitää vaihdella tai pitää samanlaisia laatikoita, mistä koira ei osaa päätellä laatikon ulkonäön perusteella missä haju on.

Raportoin sitten sunnuntain kurssikerran jälkeen miten meidän kotiharjoittelu on sujunut ja miten kurssitunti meni.