Aarre

Kävimme tänään leikkimässä Nunnu-nimisen suomenlapinkoiran kanssa. Tällä toisella tapaamisella kaverukset olivat tasavertaisempia, kun edellisellä kerralla (ennen Juhannusta) , jolloin Jekku oli ihan pieni vauva.

Kaverukset juoksentelivat metsässä ja hauskaa riitti. Nunnulla oli salainen upea oja, johon Jekkukin sai tutustua. Aarteen löytäminen ei ole aina omistajasta niin hauskaa..

Aina todella pörröisen koiran omistaminen ei ole niin kivaa,
kun kotiinviemisinä on täysin kurainen kaveri