maanantai 23. marraskuuta 2009

Pentutreffit, osa2

Pentutreffit 21.11.2009

Toissapäivänä osallistuimme Oulun seutulaisten lappalaiskoirien pentutreffeille. Kokoonnuimme sumuisena aamupäivänä mäntymetsikköön, missä risteili hiekkateitä. Mukana oli kaikkiaan 13 pentua, joista vain yksi oli lapinporokoira. Mukana olleet pennut oli iältään 3kk aina 8kk vanhoihin, joten touhua riitti.

Meillä oli Sirun omistajan kanssa pieni huoli siitä, kun näitä yli 6kk vanhoja ei ollut kuin kolme - Jekku, Siru ja lapinporokoira-Ruska, joka on tuttu aikaisemmilta pentutreffeiltä ja syyskuiselta -kurssilta. Onneksi J&S keskittyivät pääasiassa toistensa huulessa roikkumiseen, painimiseen ja jahtaamiseen. Välillä Siru alkoi vaania pienempiä, mutta Jekun hyökkäykset onneksi keskeyttivät touhut.

Vaikka Jekkua innosti niin valtavasti nämä kaverit, sain sen laskettua irti hihnasta ja kontaktin jälkeen pääsi vapaaksi. Se myös tuli nimeltä luokse hakemaan nakkeja, kunhan oli enimmät höyryt päästellyt ilmoille. Tokihan se oli muidenkin nameja vailla..

Lisää juttua ja kuvia tapaamisesta: Niuniun nurkkauksessa sekä mahdollisesti muiden kuvaajien blogeissa (linkit alla). Tarun kuvia tapaamisesta löytyy täältä, mistä löytyypi kaksi sivua vauhtikuvia :)
Jekku ottamassa kontaktia nakkipalkkion toivossa

Kuva Marika Niemelä
"Tämä on minun ihminen - pois siitä!"

Kuva Taru Vallius


Jekku löysi aarteen - hevosen lantaa, mitä se vahti hampaat irvessä



Kuva Taru Vallius


Hevosenlanta alkoi kiinnostamaan muitakin -
Jekku edelleen makaamassa lantakasan päällä

Kuva Marika Niemelä

Vauhtikuvia:

Kuva Taru Vallius

Jekku jahtaamassa Sirua

Kuva Taru Vallius

Jekun kasvattaja, Petra, osallistui pentutreffeille uusimman perheenjäsenen, Kielon, kera. Pikkuinen neiti pääsi hyvin mukaan leikkeihin, mutta Jekkua se hieman pelkäsi, vaikka J kohteli pikkuista varsin nätisti. Jekku oli koko katraan suurin osallistuja, joten ehkä koolla on sittenkin merkitystä (raisusta käytöksestä puhumattakaan ;) )

Jekku & Kielo

Kuva Taru Vallius


Märkä, väsynyt ja hyvin hiekkainen osallistuja, joka odotteli kiltisti puuhun kytkettynä kun ihmisväki nautti eväitään. Huomaa Jekun oranssi pyyhkeestä tehty loimi ;)

Kuva Elina Seppänen

Kasvattaja kertoi, että meidän kannattaa odotella kevääseen saakka näyttelyihin viemistä, kun herra vielä kehittyy. Kun makkarat oli paistettu, joulutortut ja glögi nautittu jaksoi Jekku vielä poseerata Tarulle:

Jekku 7,5kk



Poseerauskuvat: Taru Vallius


Kotiinviemisinä meillä oli väsynyt nuori herra :) Mikä nukkui yli 8 tuntia ja enemmänkin.. välillä käyden syömässä ja ulkona pika-asioilla. Lenkille päästiin vasta yhden aikaan yöllä, kun Jekku vaan ei halunnut aikaisemmin lähteä :D Kumma juttu tämä yliunisuus, kun me kuitenkin lenkitetään n.3h ajan joka päivä + leikit, mutta ehkä me ollaan turhan hitaita :D

Kiitokset Elinalle, Tarulle ja Marikalle kuvista :) ... sillä miun kuvaajapoika oli tekemässä tulia makkaranpaistoa varten, joten kuvasaalista ei tullut lainkaan..

maanantai 16. marraskuuta 2009

Kuulumisia

Jekun marraskuiseen reiluun viikkoon on mahtunut monenlaista touhua ja puuhaa.

Varmaan mukavimmat muistot jäi Niuniusta ja Sirusta. Sirun ja Jekun talvinen juoksulenkki (lue:liukastelu) tapahtui Pyykösjärven jäällä kirpeässä tuulessa. Jää kesti, ainakin suht. rannan tuntumassa ja nyt tasavertainen pari nahisteli hiljaisesti. Tulipa siellä Jekulta todellinen hätääntyminenkin, kun isäntä otti ja hupsahti nurin. Kuvia ei valitettavasti tullut otettua, kun kaatumisvaara oli mielessä..

Tapasimme myös Jekun pentuajoilta tutun Johannan yliopiston pihamaalla. Vaikka Jossu on äärimmäisen allerginen koirille, niin haluaa tapailla Jekkua ja on iloinen sen seurasta. Tahdonkin kiittää Johannaa lämpimästi ystävyydestäsi meidän nuorta herraa kohtaan :) Tapaamisen "aiheuttama" ilo on molemminpuolinen!

Niuniu on reipas paimensukuinen neitonen, jonka tapasimme marraskuun alussa. Niuskussa oli havaittavissa paljon sitä samaa, millainen Jekkukin oli pentuaikana. Lisää juttua ja kuvia tapaamisesta Niuniun omassa blogissa.


Jekku tapasi paimensukuisen Niuniun marraskuun alussa. Jekku puntaroi mielessään, "Miksi sinä olet niin pieni ja pippurinen, oletko kaksoisolentoni kenties?" ;)

Kuva Elina Seppänen


Ensi viikonloppuna on luvassa Sirun, Niuniun ja monen muun pentukurssilta ja -treffeiltä tutun koiruuden tapaaminen. Nimittäin olemme menossa lappalaiskoirien marraskuiselle pentutreffeille. Mukana on alle vuotiaat lappalaiset, joten niiden omaa tyypillistä leikkimistä on luvassa.

Terveyttäkin on huollettu matolääkkeen ja tassuvahan avustuksella. Jekku on ollut hieman väsynyt matolääkkeen voimasta ja nukkunutkin pitkiä aikoja yksikseen alakerrassa. Ilmeisesti me ihmiset häiritään sen unta liiaksi, ettei voi ajatellakaan nukkuvansa yläkerrassa meidän tehdessä kotiaskareita.

Kelit täällä pohjoisessa on tällä hetkellä ankeat, kun se ihana valkoinen lumi otti ja suli. Nyt yllemme on laskeutunut ankea pimeys, mutta onneksi Jekku valaisee omalla herttaisella persoonallaan :)

tiistai 10. marraskuuta 2009

Muistoja


Kysyin Jekun kasvattajalta Petralta, että millaisena hän muistaa Jekun pentuajoilta:
Jekku ja veljensä Masi olivat koko yksitoistapäisen pentulauman
suurikokoisimmat yksilöt ja käyttivät sitä häikäilemättömästi
hyväkseen :) Ne veivät muilta lelut, tönivät ne pois ruokakupilta ja
istuivat muuten vaan vaikka niiden päälle jos siltä tuntui. Jekku oli
yksi porukan leikkisimmistä ja toimeliaimmista pennuista, ja ainoan
tasavertaisen painikaverinsa Masin kanssa niillä olikin monesti
melkoiset kisat tai puuhat meneillään. Jekku tykkäsi ihmisistä ja tuli
aina ensimmäisten joukossa tapa
amaan uusia tuttavuuksia.


Petra, kiitos ihanasta koiruudesta :)
Allekirjoitan täysin pentuajanpuuhat ;) t. Jekun ihmiset



Jekku sisaruksineen ulkoilemassa - vasemmalta oikealle:
Masi, Viivi, Kuura, Netta ja Jekku



Kuvat Petra Palukka

lauantai 7. marraskuuta 2009

Taistelutahtoa

Kävimme eilen kuvailemassa Jekkua. Samalla kokeilimme käskyjen tehokkuutta suurella kentällä ilman hihnaa. Poijasta onkin äkkiä kasvanut iso. Kohta 7kk-synttäribileet häämöttää :)

"Istu"-käskykin alkaa jo näyttää istunnalta,
eikä siltä röhnöttämiseltä, mitä aikaisemmin on nähty



"Seiso" - Rotutyypilliseen tapaan häntä ei vieläkään ole kippuralla, vaan lepoasennossa. Odottelemme karvojen kasvua..


Jekun lempileluja on possu, se osaa sen nimen ja tuo possun sitä pyydettäessä, sanomalla sana "Possu". Possun kanssa leikitään siten, että J menee kahden metrin päähän maahan ja heitän possun kohti. J nappaa possun ilmasta ja tuo käteen. Tätä leikkiä se jaksaisi vaikka kuinka. Muita leluja, mitä se osaa noutaa ovat lemmu, kissa, tennis, siili ja jalis. Näistä hyvin se osaa possun ja lemmun, muut haetaan miten sattuu.

"Saanko jo ottaa?"


Kun Jekku saa jostain otteen - se ei hevillä päästä irti! Senpä takia irti-komentoakin harjoitellaan silloin tällöin, kun tuntuu että muisti pettääTähän uuteen vetoleluun se ihan hullaantui, kuten näkyy ;)

"Puskiii, mää tuun ja nappaan!"


Irtihän ei hevillä päästetä


Lopuksi yksi rakennekuva Jekusta muutamaa päivää vaille 7 kuukauden vanhana:


maanantai 2. marraskuuta 2009

4H


Jekku ja Rilla oppivat viime viikolla tärkeän asian - lapsien rakastamisen. :)

Meillä kun ei vielä ole lapsia, niin vähän hankala tutustuttaa pentua lapsiin. Joten kävimme vierailulla paikallisessa 4H-eläinkerhossa, missä 7-12 vuotiaat lapset tutustuvat erilaisiin lemmikkieläimiin.

Kerroimme Jekusta&Rillasta, harrastuksista, rodusta ja yleensä koirasta ja sen käyttäytymisestä. Lopuksi kysyimme, että miten moni haluaisi itselleen suomenlapinkoiran/lapinporokoiran. Kaikki nosti käden pystyyn merkiksi myöntävästä vastauksesta :)



Jekku rapsuteltavana 4H-kerhossa