Kesälomareissu

Jippo tässä kirjoittelee hei!

Kyllä maalla on vaan mukavaa. Lähdimme maanantaina kohti E-Pohjanmaata junalla puksutellen. Matka kesti lähes viisi tuntia, mutta me Jekun kanssa nukuttiin lähes koko matka. Me ollaan eripäteviä matkustajia eikä lähdetä hortoilemaan. Jekku on niin hyvä esikuva, että en varmaan ikinä opi mitään huonoja juttuja..

Karra tuli taas meitä tapaamaan ja käytiin tooosi pitkällä kävelylenkillä. Karra on kyllä niin sievä tyttö ja sille ollaan etsimässä sulhastakin kovaa kyytiä. Jekku tiesi kertoa, että Karran kanssa ovat kasvaneet nuoruutta ja aika menee niin äkkiä..

Okei. Mun isoveikka on kyllä mahti veikko, ihan paras. Mutta jos totta puhutaan niin ei se aina ihan täysjärkinen ole..

Sitten kun kamera otetaan esille niin että se näkee, niin sitten se on tämmöinen hymypoika, ihan välillä hävettää, kun näistä kuvista saa sen käsityksen, että se ois vähän fiksumpikin sälli vaikka oikeasti se on ihan hirvittävän leikkisä. Heti kun ilta koitti niin se alkoi leikkimään ja se leikkii tuntitolkulla.. huh!

Jekulta olen oppinut hiljaa kerjäämisen jalon taidon - tässä isompi näyttää mallia, aika tehokasta eikö! Ideana tässä on siis se, että täytyy olla täysin hiljaa ja vain hienovaraisesti näyttää että ko. herkku kiinnostaisi. Haukkua, hössöttää, pomppia tai tunkea ei saa, vaan katsoa (lue: tuijottaa) sitä herkkua. Jos tekee edellä mainittuja epämielyttäviä asiota passitetaan meidät pois toiseen huoneeseen. Yleensä me kyllä ei saada tälleen edes tuijottaa, mutta nää grillausjutut on erikseen. Kotona me ei saada olla keittiössä jos kaksijalkaiset tekee ruokaa.

Sitten se ruokapolitiikka muuten. Mun on aina nälkä ja ennen oli kivaa, mutta nyt isoveikka kuulemma kasvattaa massaa ja on jo reilu pari kiloa paisunut eli se syö ensin omat ja sitten mun ruoat. No annetaan mulle sitten lisää omaa ruokaa, mutta kuiteskin. Isoveikalla on alkanut lihakset kasvaa jalkoihin. Karvaa sillä nyt ei ole, mutta josko se sen taas talveksi kasvattaa. Isoveikka kyllä saa miehistyä paljon, kun Netta-siskonsa kruunattiin eilen Suomen muotovalioksi! (Onnea vain kovasti! :) ) Taitaa mennä kyllä aika pitkä tovi ennen Jekun osallistumista semmoisiin kinkereihin, josko ollenkaan..

Mun lempparipaikka kyläpaikassa on ison kivipöydän alusta ja kyllä se nyt näyttää uhkaavasti siltä, että ensi reissulla en mahdu sinne enää :(

Emännän isä (aika pätevä herra) seisotti mua, niin saatiin sivupönötyskuvaa. Näytän kuulemma ihan pennulle, jos vertaa Jekkuun saman ikäisenä. Jekku kasvoikin äkkiä aikuiseksi ja nyt vasta alkaa taas kasvaa 1,5v tauon jälkeen. Jännä kuulemma seurata miten mä kasvan. Mua se nyt ei niin kiinnosta, mutta kasvamisessa on just se vika, etten mä mahdu enää niihin kivoihin paikkoihin mihin ihan pentuna. Kuono on kasvanut, liekkö siitä syystä, että tungen sitä joka paikkaan??! Jalat on jo lopettaneet kasvunsa ja alkaa ne kummat takakulmaukset tulla takaisin. Oon nimittäin lähes yhtä korkea kuin Jekku eli siirryn aikuisten ruokaan.

Mulla on aika muhkeat tassut, niillä on hyvä köpötellä ja KAIVAA. Tää jälkimmäinen asia tuottaa vähän päänvaivaa kotiväelle, mut musta se on taas tosi kivaa. No, ei voi kaikkia miellyttää, ei edes joka kerta ;)

Kasvattaja oli lähettänyt pari Miina emon omistajan lähettämää kuvaa miun täysveli-Majurista ja tämmöiseltä se näyttää nytten. Aika komea vaikka itte sanonkin! :)

Kuva: Perhe Ojanperä

Pistetääs vielä meidän molempien kuvat vierekkäin: