2.2.2012
Kerran kielletty - aina kielletty on aika yleinen ohje koiranomistajille, kun puhutaan sängylle/sohvalle menosta. Meillä sen asian suhteen pätee vain yksi sääntö - luvalla saa tulla ja sieltä myös kehoituksesta joutuu lähtemään. Olohuoneen sohville ei ole lainkaan asiaa, mutta sänkyyn ja telkkarihuoneen sohvalle saa tulla hetkeksi. Näistä säännöistä ei ole koskaan ollut vääntöä eikä pojat oikeastaan kaipailemaan sohville pötköttelemään.
Pojat nukkuvat yönsä lattialla tai pörrömattojen päällä. Epätoivoiset yritykset makuualustoista on haudattu, kun ne ei kerta kelpaa. Iltasella pojat tulevat illalla makkariin nukkumaan ja yön aikana ne häviävät ulko-oven viereen tai muihin viileisiin kohtiin talossa. Aamulla saavat satunnaisesti luvan tulla sänkyyn kellimään ja nukkumaan.
 |
| Jekku aamutorkuilla makkarissa |
 |
| Jippo katselemassa naapureiden touhuja |
 |
| Jekku katselemassa telkkarihuoneen sohvalta naapureiden touhuja |
3 kommenttia:
Meillä on niin, että sängylle ei mennä kuin silloin, kun siitä on päiväpeitto päällä, jollei koirat ole varmoja asiasta, ne kysyvät ensin (yleensä siinäkohtaa kysyvät, kun vaihdan päiväpeiton).
Sohville ja muille pehmikkeille saavat myös mennä, mutta ihmisille (niin vieraat kuin oma väki) täytyy antaa tilaa. Jos tästä tulisi jonkunkinlaista sanomista, niin sitten tietysti säännöt kovenisivat, mutta kun homma sujuu näin, niin mikäs siinä. =D
Meilläkin on valikoivasti sängylletulo sallittu, mutta pääasiassa se on pelkästään meille ihmisille. Allu ei edes mene sängylle kuin joskus yksinollessaan, Lumes tulee usein aamuisin herättämään ja/tai seurustelemaan. Molemmat poistuu käskystä samantien.
Oli muuten yksien tuttavien luona aikanaan hauska tuo koiraa koskevien rajoitusten päätös ja käytännön lievennys. Ensimmäinen koira sopeutui ja totteli hyvin, sohville ja yläkertaan ei ollut koiralla asiaa. Seuraava koira ei suostunut nukkumaan yksin alakerrassa vaan halusi välttämättä olla yöt yläkerrassa, ja se lopulta sille sallittiin. Kolmas sai tulla yläkertaan, kun kerta se toinenkin, mutta sen lisäksi kolmas valloitti myös sohvat. :)
Minz & Leila, meillä kumpikaan ei halua sängylle tai sohville jos me ei olla siinä. Onneksi noita päätöksiä voi aina tiukentaa/höllätä tarpeen mukaan.
Eräs viisas ystäväni sanoi, että koirien kanssa voi aina aloittaa alusta ja ne ei kaukaa kanna.
Oulussa asuessa Jekku pääsi yläkertaan vasta pitkälti yli 6kk:den ikäisenä, eikä sen jälkeenkään siellä paljoa viihtynyt, kun siellä oli kuumempi. Parvekkeella se kyllä paljon katseli maailmaa.
Jekku on pari kaverikoiraa opettanut kulkemaan portaissa, kun ne ei ole itse uskaltaneet. En tiedä kiittelikö omistaja tästä meitä vai ei. :D
Lähetä kommentti