keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Varusteet: Harjat

Jatkoa eiliselle varustesarjalle ja nyt jatketaan harjanvarressa.

Kuten näkyy meillä ei todellakaan hifistellä harjojen määrällä tai laadulla. Kaikki harjat ovat näemmä eri pariakin. Uusia harjoja en ole ostanut vuosiin, kun nämä ovat osoittautuneet sellaisiksi mikä riittää meille. 

Lähes kaikissa "mikä rotu sopii sinulle"-kyselyissä tulee vastaan, että lapinkoirat ovat turkkirotu, mikä vaatii jatkuvaa harjausta. Oma kokemukseni on hieman toisenlainen ja harjanvarteen tartun hyvin harvoin. Harjailen satunnaisesti pikaharjauksella treenejä ja joitakin kuvauksia varten, mutta yleensä turret ovat kuvissakin harjaamattomia.

Toisaalta nämä ovat siistejä sisäkoiria eikä turkki pääse likaantumaan/sotkeentumaan kuten tarhassa asuvalla koiralla. Tarhassa asuvalle yleensä kasvaa ihan eri tyyppinen karvakin (karkeampi), mikä puolestaan estää likaantumisen ja takkuuntumisen. Lapinkoiran karvanlaadun pitäisi olla suora ja karkea, eikä pehmeä eikä laineikas. Oikeantyyppinen turkki ei vaadi niin paljon hoitoa kuten vaikkapa joku trimmattava tai pehmeän ja pitkän turkin omaava rotu.

Karvanlähtöaikaan harjailen aktiivisesti ainakin pari kertaa viikossa ja se pohjavillan harjaus onkin tärkeää, että uusi karva alkaa kasvamaan eikä vanha turkki turhaa kutia. Lapinkoirien karvat ei pölise, vaan ne lähtee tuppoina, joten silloin turkkia pitää harjata.


Harjat


Pikaharjaukseen olen ostanut ihan meille ihmisolennoille tarkoitetun harjan - tämä on kevyt ja nopsaan saa turkkia selvitettyä.  Ei harjojen tarvitse olla tämän kummempia tai kalliitakaan, ihan perusharja riittäisi. Tokikaan tällä ei mitään kunnollisia takkuja selvitellä.



Hännän ja pöksyjen harjaukseen, sekä pohjavillan suurempaan poistoon on tämmöinen T-mallinen harja, minkä piikit ovat vankkaa tekoa.


Metallikampa soveltuu erinomaisesti pohjavillan vähittäiseen poistoon. Muuten en sillä harjaile.



Pieni karsta kätevä rapsutusväline kaulaan, sekä pään/kaulan alueen harjaamiseen ja jalkakarvoihin, sekä herkkään mahanaluseen.


Lasten pehmeä ensiharja on sitten kokeilussa, josko auttaisi tassupyykissä.


 Kynsileikkurit - ne perusmalliset ja hyväksi havaitut jo 30 vuoden ajan.




Turhia ostoksia:

Nämä kaksi harjaa etsivät kotia, koska ne eivät sovellu lapinkoiraurosten turkille mitenkään päin.

Matalapiikkinen karsta on ehkä jollekin toiselle rodulle soveltuva. Pohjavillanpoistaja oli mainio vekotin Jekun ollessa juniori, mutta nyt tuota päälikarvaa on sen verran pitkästi ettei poistajalla pääse lähellekään pohjavillaa.



PS. Toki meillä on koiranäyttelyitä varten taikakarsta olemassa, mutta sen kuvaa ette valitettavasti näe. Ihan kaikkia harjasalaisuuksia emme kuitenkaan paljasta. ;)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Löysin blogisi onneksi juuri oikeaan aikaan!

Pelastit harjakirjoituksella minut sekä pähkäilyltä ja huonoilta/turhilta ostoksilta!

Kiitos! ^^

quu kirjoitti...

Mukava kuulla! :) Aika vähäisellä harja-arsenaalilla sitä pärjää, jos turkki ei ole erityisen helposti takkautuvaa. Tuolla ihmisille tarkoitetulla harjalla tulee tehtyä sellainen pikasiistiminen jos tarvitsee mennä ihmisten ilmoille, kuten vaikkapa eilen eläinlääkäriin rokotuksia otattamaan.