Hierontaa

Loppuvuoden liukkaat kelit koitui kummankin karvakorvan kohtaloksi, mutta erityisesti Jekku jumiutui joulukuussa lähellä jouluaattoa ja se oli hieronnan tarpeessa.

Loka-joulukuussa täällä oli aivan kamalat kelit - vettä satoi, välillä pakasti ja taas tuli vettä. Tiet ja polut olivat peilijäässä, eikä luntakaan ollut pelloilla tai metsissä. Pojat liukastelivat hyvin tasaiseen tahtiin, menivät pariin otteeseen nurinkin per karvakorva. Hihnanjatkekin on pyllistellyt samaan tahtiin.

Aika usein luen ja kuulen puhuttavan, että koira on ihan jumissa ja tarvinnut hierontaa. Syystä tai toisesta se seikkaperäisempi kertomus on  jätetty pois. Olen jäänyt pohtimaan, mitä se jumiutuminen koiran kohdalla tarkoittaa ja miten koira reagoi eri jumeihin?

Siksipä kirjoittelen Jekun jumiutumisesta tarkemmin:

Normaalin aamulenkin jälkeen Jekku laittoi maate eikä halunnut nousta. Nousi kyllä muutamaan otteeseen juomaan, mutta vaivaisesti. Selkeästi se kipuili ja halusi mieluimmin vain nukkua.

Sami tuli iltapäivällä eikä, yleensä niin sydämellisesti tervehtivä, Jekku edes jakanut nousta tervehtimään. Vaivoin nousi ylös ja seisoi selvästi vasen takajalka kehon alla. Kokeilin taittaa polvea ja siitä kääntyi katsomaan ja lipaisi suupieliä eli siellä suunnalla kipeyttä. Käsikopelolla ei kuitenkaan tuntunut olevan mitään sellaista vikaa, ttä olisi voinut ajatella luun olevan murtunut tai poikki. Sitä puolsi myös se, että ettei mitään mullistavaa ollut tapahtunut päivälenkilläkään.

Lenkille Jekku kuitenkin lähti ns. "hakatun oloisena" (ryhti matalalla, jalat kehon alla ja häntä tullen perässä), mutta nopeasti vetreytyi siellä juosten, hyppien ojissa ja nostaen jalkaa häntä selällä. Se oli todella haluton kapuamaan portaat ja soitin Samin hakemaan meidät hänen asunnolleen yöksi, kun siellä  ei ole portaita.

Jekku on aina ollut varsin omatoiminen tyyppi ja ennen kuin sain otettua siitä kiinni se istui jo autossa hieman varoen, vaikka olisin sen nostanut. Autossa se istui ja se ei meinannut nousta ylös, joten kannettiin se sitten autosta ulos. Illalla se meni taas lenkillä taas normaaliin tapaan ja nosteli molempia jalkoja, kuopi, juoksi.. mutta illalla nostin sen kolmasti ylös ettei se rasittaisi itseään. Selvästi polvien lihaksistossa tuntui se jumi olevan. Jekku myös istui ihan kummasti ja vinossa. 

Soitin urheilukoirahierojalle, joka valitettavasti oli matkoilla, mutta kuunteli ja konsultoi sen verran, että hierojalle olisi hyvä päästä. Sainkin  urheiluhevoshierojan, joka myös hieroo koiria, kiinni ja hän lupasi tulla seuraavana aamuna.

Hierontapäivän aamulla Jekku olikin taas normaali oma itsensä ja se oli iloisella tuulella ja pääsikin itse reippaasti ylös. Se oli tavanomaiseen tapaansa seurallinen, leikki ja rapsutteli niskaa molemmilla jaloilla.  Lenkillä meni mukavasti juosten, kuopien ja ilotellen. Edellispäivän kipuilu näytti olevan päällisin puolin ohitse.

Meille saapui ihana hieroja ja hän oli hyvin varmaotteinen ja rauhallinen. Ensin hierottiin Jekku ja kun hierojalla oli aikaa, niin Jippokin pääsi käsittelyyn pörrömatolla maaten.

Hieronnan jälkeen käytiin vielä kummatkin pojat läpitse ja kirjaan hierojan kommentit tähän:


Jekku:

Tasaisen jumissa takaosasta polvien koukistajien ja lähentäjien osalta. Edestä löytyi jumipallukoita kainaloista ja lapojen takaa (koirille tyypilliset jumipaikat).

Rintalihaksistossa ja selässä ei mitään jumeja. Pään akupunktiopisteistä ei reagoinut (mm.otsa ja silmien väli).

Jekku vinkui ja ulisi kipeistä kohdista, erityisesti kipeän takaosan puolesta ja kainaloista painaessa. Hieroja sanoi, että Jekulla on tasainen lihaksisto ja hyvät liikeradat.

Jekku pysyi hyvin aloillaan, vaikka paikoin hieronta teki kipeää. Hieronnan jälkeen Jekku nappasi lelun ja alkoi leikkiä hierojan kanssa. :)

Nyt hieronnasta on kulunut lähes 1,5 kuukautta ja selkeästi siitä on ollut apua  - jo samana iltana näki miten helppoa Jekun liike oli. Takajalkojen töpöttävä liike oli poissa ja Jekku käytti koko takajalkaansa ja askelpituus kasvoi. Vaivatonta liike on hieronnan jälkeen ollut.

Jippo:

Pikku-herra ei ollut reagoinut näennäisesti liukkaisiin keleihin, mutta Jippo on koirana sellainen ettei se näytä tarpeitaan helposti ja se oli myös hieronnan tarpeessa.

Polvien koukistajassa ylempänä, lonkan kiertäjä jumissa ja lonkkanivelen ympärillä jumeja. Vasemmalla puolella (C-lonkka) enemmän jumeja ja sillä puolella myös voimakkaammat lihakset.

Oikealla puolella (D-lonkka) oli ylempänä enemmän jumeja kuin jalan alaosassa. Lihakset pehmeämmät yläosasta, mutta polven kohdalta hyvä lihaksisto.

C-lonkan liikerata oli aluksi heikko, mutta vetreytyi normaaliksi. Sillä puolella jumit oli vieterimäisempiä eli enemmän jumissa. Hieroja arveli, että Jippo käyttää C-puolta enemmän tasapainottaakseen D-lonkan tuomia ongelmia.

Etujalkojen kainaloissa ja lapojen takana jumeja ja rintalastan luona. Selässä Jipolla ei ollut lainkaan jumeja ja pään akupisteistä ei mitään reaktiota.

Jippo kiljui ja vinkui useita kertoja ja pönki ylös jopa kuonolla. Arvelinkin sen olevan hankala asiakas, mutta rentoutui lopulta.

Jipon osaltakin takapotku piteni ja sen kulku on hyvin helppoa vaikeissakin maastoissa.

Jotta Jipon takaosan lihaksisto tasapainottuisi eli se alkaisi D-lonkan reisilihasta käyttämään nykyistä enemmän ollaankin Jipon kanssa tehty hidasta kävelyä pehmeässä lumessa. Lumessa kävellessä se työskentelee tasaisesti kummallakin jalalla ja nostaa huonomman lonkan jalkaa ylemmäs. Jippo onneksi mielellään kahlaa umpihangessa ja pomppii siellä.

Monien koirien eläinlääkärissä käynnin vähenisi jos koiraa hierotettaisiin tasaisesti, vaikka kerran tai kahdesti vuodessa. Jumiutuneen paikan kipu aiheuttaa esimerkiksi koiran liikkeissä lumipalloefektin ja kun koira yrittää tasapainottaa itse jumiutuneen kohdan ongelmia käyttämällä jotain toista lihasta enemmän on kohta koko koira ihan kippurassa ja jumissa.

Haastankin lukijat selvittämään oman paikkakuntansa koirahierojan ja viemään koiran hierojalle!

Hieronta kustansi 35€ ja seuraava turre sitten 25€, joten mistään kalliista jutusta ei ole kysy. Jätetään vaikka yksi näyttely käymättä ja annetaan koiralle lahja hieronnan muodossa. :)





´Fysioterapeutti Susanna Vartiaisen sivuilta löytyy koirien Metsäjumppa, josta löytyikin pari hyvää vinkkiä joita Jipon, ja miksei Jekunkin kanssa, aletaan metsälenkeillä käymään läpi.  Jos kuva näkyy liian pienenä, niin sivustolta löytyy sama ohje pdf-muodossa.