Valklammentien parkkipaikka kuhisi marjastajien ja retkeilijöiden autoja, että saimme hetken tuumata mihin koloon auton saisi sijoitettua. Nyt sunnuntaina olikin mitä parhaimmat retkeilykelit, etten ihmettele yhtään miksi niin monet olivat retkeilemässä.
Päätettiin kiertää Klassarinkierros väärään suuntaan jolloin satunnaisia retkeilijöitä tulisi vastaan, mutta muuten saataisiin kolmen koiran koplalla kulkea rauhassa. Kiertäessä "väärään suuntaan" yksi etu on sekin, että normaalisti loppupään hiekkateiden tassuttelut tulee heti alkumetreille ja loppulenkistä saa nauttia upeista maisemista ennen saapumista autolle.
Mukana meillä oli ihana alakerran naapuri koiransa Anin kanssa ja ollaankin reippailtu yhdessä jonnin aikaa. Ani on jo kypsään ikään ehtinyt 7-vuotias neitonen pointteri ja pinseri vanhemmista.
Rauhallinen neitokainen on erityisesti Jipon mieleen ja monenmoista liehittelyä Jippo yrittääkin saamatta suurempaa vastakaikua. ;) Jekku suhtautuu Aniin rauhallisen ystävällisesti ja sellainen hössääminen ja hulluttelu tuntuu kuuluvan vain lappalaisneitokaisille - mukava nähdä Jekustakin tällainen rauhallisuus neitojen kanssa reissatessa.
Neljän kilometrin mittainen Klassarinkierros on yleensä tehty reippaillen ja eväät on syöty avaralla kalliolla, mutta nyt kierrettäessä käytiin paistamassa makkarat Saarilammen nuotiopaikalla ja olipa vain komeat järvimaisematkin.
Kerjäämisen jalo taito on vain mestareiden laji.
Paluumatkalla polku kierteli pienen lammen tuntumassa isojen kuusten reunustaesssa toisella puolella.
Lammen jäädessä taakse maasto muuttui rehevämmäksi kohti parkkipaikkaa kulkiessa. Tämä on kyllä niin kaunista ja onneksi sitä sai ihailla ihan rauhassa, kun alkoi jo tassutkin painaa eikä ollut kiire autolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti