 |
| Karvainen huhti-Jippo |
Jipon uusi kesätukka! Tosiaan tuli siltä ennen reissua ajettua karvoista 5cm ympäriinsä, paitsi häntään enkä jalkahapsuihin en koskenut. Tukanleikkuu on ollut jo parin vuoden aikainen mietintä, tehdäkö vaiko eikö. Olen pohtinut leikkauksen haittoja ja hyötyjä, mutta kun en haittoja keksinyt enää, niin ei muuta kuin hommiin!
Aikaisemmin leikkasin saksilla masukarvat ja poikahan nautti siitä suuresti, joten innostuin lainaamaan koneen ja niin vain päästelin karvat pois. Yllättävän siisti tuli turkista, ei lainkaan laineita tai laikkuja näin ensikertalaiseksi. Ajelin karvat myötäkarvaan vähän kerrallaan kehon luonnollista muotoa seuraillen. Kukkapenkkejä tehdessäkin miulla on tarkka silmä, että ehkäpä siitä on ollut apua. ;)
Mukavastihan karvaa jäikin reilusti yli oman tarpeen, että aurinko ja hyttyset ei pääse kiusaamaan, mutta voi miten Jippo on nauttinut olostaan. Yleensä öisin olen herännyt siihen, että Jippo läähättää sängyn vierellä mutta nyt se nukkuu koko yön ihan hiljaa. Jopa se kellii auringossa eikä autossakaan läähätä yhtään.
Karvojen ajelusta on monilla negatiivinen mielipide, mutta miusta tuntuu ettei he ole koskaan koiraltaan turkkia ajellut ja jos niin tekisivät, niin muuttaisivat kyllä suoraan mielipiteensä. Varsinkin iäkkäiden koirien olo helpottuu huomattavasti, mutta nuoretkin siitä pitävät. Toki jos on kivenkova näyttelykoira niin siihen nähden turkin ajelu voi olla huono ajatus.
Jekun kohdalla turkin ajelu olisi turhaa, kun se rakastaa kelliä ja maata auringossa, ei juuri läähätä ja se vaihtaa pohjavillan niin tyystin. Jippo sen sijaan on siunattu runsaalla määrää päälikarvaa ja vielä runsaammalla määrällä pohjavillaa, eikä se vaihda turkkia niin totaalisesti kuin Jekku. Jekulla on ollut nuoresta saakka totaalinen sulkasato, mikä on nyt vanhemmiten tasoittunut ja kun olen antanut biotiini- tai sinkkilisiä.
Jipon kanssa harjaushan on välillä aikamoista tahtojen kamppailua, mutta kynnenleikkuu, korvienputsaus ja hampaanpesu on siitä mukavaa puuhaa ja näemmä karvojen leikkaus kuuluu myös samaan kategoriaan.
Pääsääntöisesti Jippo seisoi aloillaan, täysin vapaasta tahdosta, välillä istuen ja käänsi kylkeä kun sitä pyysin. Ainoastaan Sami avusti kaulakarvojen leikkaamisessa tarjoten Jipolle nameja reilusti pään yläpuolella joten oli helppo leikata kurkottelevalta koiralta rinta- ja kaulakarvoja, ainoastaan leikatut karvat kutitti korvia että piti vähän päätä ravistella.
Karvojen ajelusta on jo pari viikkoa aikaa ja herralla alkaa tuosta "valjaiden" kohdilta tursuta karvaa ja harjaaminenkin on nykyään Jiposta mukavaa. Pääsen kerrankin kunnolla alusvillaan käsiksi ja harjaamaan kaiken ylimääräisen pois. Jännä nähdä millainen talviturkki sille tulee, vaikka kyllä se tälläkin turkilla talvella pärjäisi vallan mainiosti.
Jiposta on tullut pakotetun sulkasadon myötä leikkisämpi, energisempi ja sosiaalisempi. Ennen se kuumissaan nökötti sängyn alla mutta nykyään hengaa mukana olkkarissa tai lepää sohvalla. Ensi kesänä teen saman homman kun nuo missikisat on nyt enimmiltään käytynä, vaikka voi sitä jossain talvinäyttelyssä käydä jos karva kasvaa takaisin samaan tapaan kuin ennen ajelua.
Jippo on näyttänyt syöttöpossulta, mutta tosiasiassahan se on hyvin sutjakka poika. Ylimääräistähän siinä ei ole yhtään ja säkäkorkeutta sillä on 51cm ja painoa alle 20kg, kun taas Jekku muuten painaa 22kg (tursunnut taas, tsot tsot).
Kuvia toissaviikolta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti