maanantai 29. kesäkuuta 2009

Tuh-Tuh

Eilen käytiin aika pitkällä hihnalenkillä ja alku oli kyllä lupaava, loppumatkasta oli aikamoista kiukuttelua kun ei menty minne Tuh-Tuh halusi. Järvessäkin kävi täysin vapaaehtoisesti kahlaamassa - harmi ettei hihna riittänyt, olisi halunnut olla kauemmankin uimasilla.


Toissapäivänä tutustuttiin kahteen terrieriin, toinen vain 10-viikkoinen. Isompi sanoi heti, että en ala sua ja J lopettikin seurustelun siihen. Pienen päällä se istuskeli.. Tulomatkalla iso noutaja sai pienen laskemaan alleen, oli sen verran suuri kaveri. Joten maanpinnalle palautus tapahtui äkkiä..

Tico puristuksissa Jekun alla



Leikin välissä ehti vähän katsella ja tuumaillakin





Kotona ollaan harjoiteltu maahan-pyyntöä ja se sujuu mukavasti- tosin ei ymmärrä sanaa, käsimerkin kylläkin. Katsekontaktin suhteen on ollut heikompaa, kun se on ollut pälyilevää ja nyt sitä ollaan harjoiteltu. Nyt nappisilmät tuijottaa palavasti "anna se namu jo". :) Hoksasi heti, että lelun tai namin saa kun katsoo nätisti suoraan silmiin.

Mun kesäloma loppuikin ja olen ekaa päivää töissä, onneksi tässä kuussa ei ole montaa työpäivää kun lomia on 2vk pitämättä ja ylitöitäkin varastossa. Saas nähdä miten Kepon Jekkupainotteinen päivä on sujunut, varmaan vahdinvaihto tapahtuu heti kun työnnän nenäni sisään

(Jekun faaraonimi on muuten Tuh-Tuh )

Edit 8/2010:

Nämä kaksi terrieriä kuuluu kaveripiiriimme ja he ovat myöhemmin kerran käyneet kylässä, mutta sen kummemmin emme ole heitä valitettavasti tavanneet.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2009

Rannalla




Olemme käyneet useasti Kuivasjärven rannalla leikkimässä - siellä on suuri niitty/nurmialue minkä läpi kulkee hiekkainen kävelytie. Näin illansuussa on rauhallista ja on hyvä paikka pitää vähän pentua vapaana ja opetella luoksetuloja. Tänään Jekku kyllä keskittyi syömään ja leikkimään heinätuppaita..




"Ai niin mikä suomenlapinkoira? Taisit erehtyä rodusta?"



perjantai 26. kesäkuuta 2009

Imurointia

Kotioloissa ''Maahan'' pyyntö alkaa jo toimia. Painoa kertynyt 7,5kg (en jaksa kohta nostella).

Tosin ruoka ei tunnu kelpaavan, pitää keksiä jotain uutta jujua siihen. Kurkut ja porkkanat silputaan palasiksi, muttei niitä syö. Kymmenessä minuutissa Jekku sai olkkarin näyttämään siltä ettei sitä olisi hetkeen siivottu, vaikka just sain imuroitua ja pestyä lattiat. Imurille onkin alettu haukkua, mutta tänään meni jo paremmin. Lattianpesuvettä ois varta vasten halunnut juoda :D

Juomapuolikin on mennyt höpöksi kun haluaa, että vesi kaadetaan kannusta..

Leikkikaveriksi ostin tänään vaaleanpunaisen Nasu-possun, tai siis vaaleanruskea se taitaa tällä hetkellä jo olla, tuntiko siinä värimuutoksessa oikein meni.

Raahasin parvekkeelta vanhan penkin takapihalle ja herrahan kiipii sen päälle. Siinäpä on sitten tarkisteltu hampaita, korvia, nosteltu niskasta ja muutenkin käpälöity- liiasta omatoimisuudesta joutuu maksumieheksi.

Viikon päästä saapi rokottaa. Iik!


Takapihalla on uusi valtias!

torstai 25. kesäkuuta 2009

Puutarha-apuri

Pieni puutarha-apuri on osallistunut monenlaiseen puutarhapuuhaan. Erityisharrastuksena mainittakoon kasvien litistämisen ja päälle istumisen. Suuremmilta tuhoilta on, vielä, vältytty..

Jekusta on ollut hyvä apu puutarhatöissä, kun monista kasveista on pennun takia luovuttu.Siniset ja keltaiset kukat lähti ekana, sittemmin ei mikään ihmekään kun selvitettiin koirien värinäköä. Ekana päivänä se vähän maisteli kaikkea, mutta kun kaikki otettiin suusta pois, niin on sittemmin vähentänyt maistelua.

Mitä nyt eilen aamulla piti koristeheinää maistella kun yön aikana oli katseltu kuvia (löysi kuvakätkön ja kaikki kuvat pitkin olkkaria) ja pajukoria syöty.

Tähän tuodaan kaikki aarteet ja lelut parkkiin. Parkissa tällä kertaa vinku-siili johon on viha-rakkaus-suhde, kun siiliä pitää aina niin kovasti komentaa:


"Näitä täytyy madaltaa, siksi makaan tässä"

keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

Laavulla


Kun maaseudun pölyt olivat laskeutuneet ja olemme vihdoin palanneet kaupunkiarkeen, teimme retken laavulle. Se hyttysten määrä oli jotain ihan uskomatonta! Onneksi pieni karvainen kaverimme pääsi vähällä, sillä hyttyset ei tykkää maanrajassa liidellä.

Jekku tutustumassa pitkospuihin ja aluksi ei oikein hoksannut miten nuo pitkospuut toimii ja vähän tiputteli rakoihin. Vauhtikin oli sitä luokkaa, että hirvitti!




Jekku oli vähän väsynyt reissusta ja nälkäinen valmiiksi, mutta ei puhettakaan että laavulla olisi rauhoittunut. Ruoka ei kelvannut, sen sijaan makkara ja retkileipä oli niin nameja, että ihan piti napottaa.
Missä Jekku?

Täytyy kyllä pitää Jekkua aika sinnikkona, piti vaan yrittää tehdä ylitys ominpäin ja tässä tulos. Houkuttelut, maanittelut eikä se, että lähdimme toiseen suuntaan juoksemaan ei saaneet turrukkaa luovuttamaan ideasta mennä ihan itte yli ojasta. "Isi" oli jo uintivalmiudesta jos Jekkulainen olisi tipahtanut ojaan.

"Ylitän tän ihan itte!"


Lopulta ylitys meni "isin" olkapäällä nätisti tutkaillen. Paluumatkalta laavulta mentiin jo eri tahtiin pitkospuita pitkin.




Pieni koiruus kävi tutkimassa yksistään lähemmin pienen kodan



sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

Sanasto

Ihmiset-Jekku-sanasto
Ikä: 10vk


Istu
Paikka
Irti
Kiinni (ottaa lelusta kiinni)
Odota (odottaa polulla, jos menee liian etäällä. Tämä toimi myös kun poika päästeli täysillä)
Etsi
Saa ottaa
Hyi (kieltosana väärin tekemisessä)
Ei (koulutuskieltosana)
Missä frisbee
Oma paikka
Alas
Jätä
Loppu (leikin/koulutuksen lopettaminen)
Kiitos
Tule
Tänne
Vapaa
Hyvä/hieno poika
Jekku
Tapa = hyttysten tappaminen teltasta

Juhannus

Juhannusviikolla pakkasimme autoon itsemme ja Jekkusen. Edessä oli 3h ajomatka kotipaikkakunnalleni Etelä-Pohjanmaalle. Matka meni hyvin, teimme sekä tulo-, että menomatkalla tunnin pysähdyksen liikkuen luonnossa ja rauhoittuen.

Kotosalla on 6000 neliön tontti ja Jekku sai viilettää vapaasti tutkimassa paikkoja. Yleensä sen löysi istumassa koiratarhan edestä, missä J nuuhki, katseli ja vinkui kahdelle kotoväen koiralle, Apelle ja Hessulle. Molemmat niistä ovat rodultaan suomenajokoiria.

Koska Jekkusesta on tarkoitus tulla vaelluskoira, se sai tutustua telttaan. Itse asiassa nukuimme teltassa koko vierailumme ajan eli useita öitä. Vaikka J ei ole sisäsiisti, niin telttasiisti se oli :)

Teltta pystytettynä ja uusi asukas nukahti välittömästi uuden kotinsa eteiseen



Nella, ystäväni labbis, oli loistavaa seuraa Jekulle. Tosin aluksi Nella ei ollut lainkaan vakuuttunut pienestä komentavasta pystykorvasta.

"Tuotako sinttiä mun täytyy alkaa?"


Lappalaiskoirista on se käsitys ettei ne pidä kovin paljon vedestä ja Jekun ensikosketus veteen olikin se, kun se plumpsahti järveen. Nella auttoi voittamaan vesipelon


Majakka ja perävaunu


"Jee, vesi on kivaa!"





Kuva: Riitta
Kuva: Riitta



Kävimme Leena-ystäväni luona ja tällaisen kuvan Leena otti pienestä vieraasta :)




Mie ja pieni Jekku-pörrykkä telttayön jälkeen
Jekulla kää 2kk 8pv. - Kuva Riitta

Aloitimme pienen kouluttamisen heti toisesta päivästä ja pikkuhiljaa ollaan opeteltu kaikenlaista. Majapaikassamme oli niin suuri tontti, että siellä oli tilaa harjoitella luoksetuloa, istumista ja paikalla olemista. Tässä tyylinäytteitä ala Jekku:

"Tule"

"Istu"

"Istu, paikka"

Suurin osa ajasta kulutettiin kuitenkin nukkumiseen, ympäristön tutustumiseen ja Jekun ehdottomaan lempipuuhaan, kukkien kasteluun, mihin se osallistui aina

maanantai 15. kesäkuuta 2009

Leot



Pääpuutarhuri aikaisemmin tänään, vielä täysin tietämätön tulevasta koitteesta - suurien leojen kohtaamisesta. Eli tapasimme ystäväni Maijan, Gopplos-kennelistä, leonbergit, Koposen ja Bertan. Jekku ei juuri pelännyt suuria tarhassa juoksevia jättiläisiä, vaan reippaana räksytti takaisin

Maija, joka avusti Jekun valinnassa, oli erittäin tyytyväinen ja ylpeä pennusta. Jekku oli Maijan pihalla kuin kotonaan - se reippaana tutki paikkoja eikä vierastanut ihmisiä

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

Oka&Urho


Jekku ja Oka samalla kepillä

Tapasimme tänään Okan ja Urhon. Tarkoituksena, että Urhosta ja Jekusta tulisi ystäviä, mutta toisin kävi. Niiden koirakemiat ei passanneet alkuunkaan yhteen, joten jätimme koiratapaamisen tähän yhteen kertaan. Kiitokset Okan ja Urhon ihmisille hyvästä seurasta!


Koko koirakolmikko; Urho, Oka & Jekku


Parkinvärinen suomenlapinkoira Oka

Urho, valkea bullterrieri tomerana

lauantai 13. kesäkuuta 2009

Iltalenkki


Harjoittelimme iltaisella metsälenkillä vapaanaoloa. Eilinen pieni uiskentelu oli jäänyt hieman kaivelemaan mieltä, kun auto olikin nyt epämiellyttävä juttu.

Tämä pentu ei korkeita paikkoja pelkää






Yksi rakennekuvakin tältä päivältä, ikää siis 2 kuukautta ja 3 päivää:


perjantai 12. kesäkuuta 2009

Plumps




Jekku tutkimassa puruluun syvintä olemusta

Pieni otus on ehtinyt olla meillä lähes kaksi viikkoa ja aika on mennyt nopsasti.  Eilen tavattiin uusi leikkikaveri lapinkoiraneiti Nunnu täällä meidän kulmilla ja sitä edellisenä päivänä käytiin lapinkoirauros Aarnin luona leikkimässä.  Aarnin luona Jekku ravasi ympäriinsä ja kylläpä sillä oli hauskaa ja kotona meillä oli rättiväsynyt pikkuotus.

Vaaleanpunaisen possun kuljettaminen käy jo harrastuksesta


Kävimme vielä iltalenkillä läheisen järven rannalla ja Jekku sai olla irti ja nauttia, mutta kuinka kauan?





Reissu ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen, kun pieni huomasi järvessä jalkarahin ja päätti lähteä veneilemään..

Laiva irtosi satamasta ennen kuin matkustaja oli kyydissä



Lappalaiskoirat ei ole mitenkään hemaisevia uineena

sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Raekuuro

Raekuuro yllätti pienen kulkijan!

Saimme harvinaista herkkua osaksemme eli raekuuron, mikä pyyhälsi pienen pihamme yli. Jekun mielestä rakeet oli hauskoja ja tutki niitä innokkaana. Takapihamme näkyy lähes kokonaan tässä kuvassa.


Jekku ihmettelemässä ensimmäistä raekuuroaan takapihan laatoituksella

perjantai 5. kesäkuuta 2009

Aura



Kuvassa on ihka ensimmäinen koirakaveri Aura (Pilvipolun Paras-Kumma). Lapinporokoiratyttönen Aura, 7kk, oli mukavaa leikkiseuraa hylätyllä tenniskentällä. Kentältä löytyi mukava riekaleinen lelu, jota oli todella hauskaa vetää. Pienestä koosta huolimatta Jekku pisti kampoihin.

Mitä koiran väriin tulee, niin tuo tiilipöly ei lähtenyt pesemälläkään pois. Kyseessä olikin Jekun eka pesu, mikä meni ihan ok, kun pentu oli niin väsynyt ettei vastustellut. Hiustenkuivaajakaan ei pelottanut.

Periksi ei anneta, vaikka kaveri on puolta suurempi :)


Vaikka koirakirjoissa neuvotaankin pitämään pentu sisällä ennen rokotuksia, menimme kasvattajan ohjeen mukaan eli tapailemme rokotettuja koirakavereita. Sillä nyt on paras aika tutustuttaa uusiin asioihin ja koiriin. Koirapuistot ja katujen koirat jätetään kuitenkin rauhaan.


Valitettavasti emme nähneet Auraa enää tuon jälkeen, koska he muuttivat pois paikkakunnalta. Minulla oli kuitenkin ilo tavata Auran omistaja lappalaiskoiraomistajen pikkujouluissa joulukuussa 2009. :)



Pystykorva


 

Hän on iältään 1 kuukausi ja 26 päivää eli 4 838 400 sekuntia, 80 640 minuuttia, 1344 tuntia eli 8 viikkoa*

Jekku on meillä noin viikon ja me ollaan täysin sen lumoissa. Paria päivää aikaisemmin, 3.6., korvat oli vielä hieman lurpallaan, mutta nyt ovat nousseet pystyyn

"Hei, olen korvamies ja korvani on hienosti pystyssä. Tässä on vauhtiystäväni Tennis."



Poluilla meno senkun kiihtyy, kun pieni raketti viilettää!


Ensikosketus järveen - vaahto vähän ujostutti aluksi
Uniasennot - pennut osaavat ne parhaimmat



* Iän saa kätevästi laskettua ikälaskurilla, tästä pääset siihen.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2009

Kranssin järsijä


Ensimmäinen yö uudessa kodissa meni hieman itkien. Jekku nukkui alakerrassa ja minä nukuin olkkarin sohvalla aitojen takana, mutta pikkumies päätti, että hän haluaa sohvan viereen nukkumaan.

Hellyin lopulta, kun pelkäsin että satuttaa itsensä. Siihen sohvan viereen pieni kerä käpertyi ja nukkui yönsä hyvin.

Seuraava yö meni ihan yksin alakerrassa radion soidessa kaverina, eikä ole sen koommin itkua kuullut.