torstai 29. huhtikuuta 2010

Rivitalokyttääjä


Oulun aikaisia kuvia tulossa..
29.4.2010

Aluksi meitä hieman hirvitti päästää Jekku parvekkeelle, ettei se sieltä vaan tipahda - kaide oli niin korkea ettei se siihen yltänyt, mutta jos nousee jonkun tuolin päälle niin sitten voi käydä huonosti.

Onneksi kuitenkin ajan kanssa kävi selville, että Jekku ei edes pyrkinytkään parvekkeelta pois ja se saattoi itsekseen istua penkillä pää kaidetta vasten, kuten kuvassakin, pitkiä aikoja ja se myös nukkui kuumina öinä parvekkeella, jos pidimme makuuhuoneen ovea parvekkeelle auki.

Pieni rivitalokyttääjä erityisesti tykkäsi seurata kahta pienempää koiraa, jotka tuotti omistajalleen valtavasti päänvaivaa, kun ne alkoi tapella kesken lenkin - Jekulle tämä taisi olla aina päivän piristysruiske, kun se täysin hiljaa ihmetteli tätä tapahtumaa.

"Keitäs tuolla nyt meneekään?"

lauantai 24. huhtikuuta 2010

Rakkauden huumaa, osa II


24.4.2010

Jekku ja Halla ovat saaneet tutustua toisiinsa aidan takaa, mutta tänään alkoi meno olla hieman hulvatonta kun kaverit alkoivat kaivamaan maata aidan alta. 

Hallalla oli juoksut, joten ei ollut oikein sopivaa päästää kaveruksia liian lähelle ja jos oikein muistan niin Hallalla oli tärppipäivät lähellä, joten ulinaa ja tohotusta löytyi. :D

Jekku & Halla kuonokkain

"Kaivan tältä puolelta, kaiva sä siltä.."

"Voi eiii, toinen meistä on edelleen väärällä puolella!"

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Rakkauden huumaa, osa I

20.4.2010

Vuosikkaan hormonitoiminta alkaa olla vilkasta ja rakkauden huumaa on havaittavissa, varsinkin kun naapurissa on vierailulla Halla-lapinkoira..


 Huomaa erittäin hienosti hoidettu puutarha - kiitos puutarha-apuri Jekulle aktiivisuudesta! :D



"Ole huoletta, nukun täällä vain.."
"Mitähän tuoksuvettä tuo viereinen neito käyttää.. nuuh nuuh"

"Ole edelleen huoletta - venyttelen täällä vain.."

"Kas, aidassa onkin aukko..."

JATKUU..

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Esikuva

Me pureuduttiin ohitusongelmiin tutkimalla tarkemmin Jan Fennelin Amichien® Bonding-menetelmän ohjeita ja lukemalla koirakuiskaaja Cesar Millanin kirjat. Cesarin kirjat pohjaa osittain Fenneliin ja Fennelin taas susien käyttäytymiseen ja hevoskuiskaaja Monty Robertsin menetelmiin. Kaikki nämä kirjailijat korostaa sitä samaa asiaa - laumanjohtajuutta.

Laumanjohtaja on rauhallinen, itsevarma, oikeudenmukainen, ei menetä malttiaan, antaa hellyyttä kun sitä itse suo, mutta on johtaja aina, jokaisena hetkenä. Se on työ, josta ei koskaan pääse lomalle.

Jos jokainen koiranomistaja noudattaisi Fennelin menetelmää - ei tarvittaisi ongelmakoirakouluttajia.

Muutamia ajatuksia laumanjohtajuudesta kirjojen perusteella ja itse testattuna ja hyväksihavaittuna:

Laumanjohtaja kulkee aina edellä
-luvan kanssa koira voi toki mennä pieniä matkoja edellä


Laumanjohtaja kohtaa ensin vaarat
- Samaa kuin edellinen. Ihminen menee ovista ja porteista aina ensin ja tapaa vieraat ihmiset ja koirat

Laumanjohtajaksi synnytään
- Koira pyrkii automaattisesti johtajaksi, jos kokee ettei ihmisistä ole siihen. Se kuitenkin luovuttaa johtajuuden mielellään, mikäli ihminen on johdonmukainen

Laumanjohtaja syö ensin
- Susilaumassa Alfapari syö ensin ja seuraajat sitten. Koiramaailmassa tämä pitää myös paikkansa

Laumanjohtaja antaa huomiota alemmilleen, kun sitä haluaa. Ei toisinpäin.
- Koira täytyy kutsua luokse, kun haluat sitä helliä eikä niin että koira tunkee itsensä rapsutettavaksi.

Kohtaamisissa laumanjohtaja ei huomioi alaisiaan.

Laumanjohtajuus ratkaistaan kotona, mutta ensisijaisesti yhteisillä lenkeillä. Me ollaan johtajia kotona, mutta lenkeillä Jekku on laumanjohtaja. Siispä se kulkee tästä lähin vierellä tai takana, muttei koskaan edellä. Kun Jekku palautettiin vierellä kulkemaan, sen pää ei kulkenut korkealla, korvat kääntyi taaksepäin, häntä ei ole pystyssä kehon päällä ja ryhti madaltui - se siis on vaellusasennossa.

Ohitusongelmat loppui siihen paikkaan, kun Jekun ei tarvitse kohdata vaaroja ja uusia asioita.

Koska lenkeillä täytyy olla todella itsevarma ja rauhallinen täytyy olla esikuva - mielentila johon asennoidutaan koko lenkin ajaksi. Mietin ihmismaailmasta sopivaa esikuvaa, mutta en löytänyt. Apu löytyi lähempää kuin uskoinkaan.

Kissani Tassu, mikä asustelee isäni luona maalla, on esikuvani. Tuskin tarvitsee enempää sanoakaan. Kuva ja kuvan nimi, 'Don't you even think about it', kertoo kaiken tarvittavan:



torstai 8. huhtikuuta 2010

Menoja





Me ollaan nautittu tästä suunnattoman ihanasta hiljaisuudesta, mikä täällä meidän kodissa nyt vallitsee. Ainut ääni mikä välillä kuuluu on pieni murina, kun Jekku komentaa lelujaan tai kun se unissaan haukkuu, murisee tai ynisee. Ihania ääniä! :) Myös vinkurodeo on palannut. Käy kurkkaamassa :)

Pääsiäinen meni mukavasti, vaikka unohdin laittaa pääsiäiskoristeet esille ja rairuohot kasvamaan. Jekkuli tapasi lankalauantaina Niun hihnalenkkeilyn merkeissä ja käytiin Kuivasjärven koirapuistossa leikkimässä. On niin ihanaa, kun kaksikkoa ei juuri tarvitse edes seurata, kun molemmat muistaa toisen rajat ja kunnioittaa niitä. :)

Yoda tavattiin eilen ja kävimme kiertämässä parin tunnin lenkin. Kaksikolla lenkkeily sujuu mainiosti ja molemmat viihtyy toistensa seurassa, yhtään pörinää ei tullut ja Jekkukin alkaa olla aika relax otus. Ohittelu molemmilla on hieman lapsenkengissä, mutta onneksi joukossa tyhmyys ei tiivisty. ;) Tapasimme toisenkin lappalaisen, ja vanhempi setä väisti toiselle kadulle. Liekkö ohitusongelmia sielläkin?

Lisäksi Jekku tapasi Sirun piiitkästä aikaa, kun Sirulla oli jo toistamiseen juoksut tälle vuotta. Siru tuli aluksi meidän kotiimme ja uninen Jekku ei ihan heti hoksannut, että mikä tää juttu nyt on. Kyllä kaksikolla oli hauskaa. No, Siru omi luut ja lelut, eikä Jekku millään innostunut siitä, että ne on kiinnostavampia kuin hän itse. ;)

Jekku yritti toimia meidän opettaman käyttäytymismallin mukaan myös Sirun kanssa, mutta eihän Siru tajunnut, että kun Jekku menee eteen makaamaan, niin lelu pitää antaa sille :D No Jekku tyytyi ynisemään ja itkemään, kun lelua ei hänelle tullutkaan.

Lisäksi kävimme seuraamassa XL-Tokoa pääsiäissunnuntaina, mutta siitä lisää kunhan saadaan kuvat nettiin saakka.

Lisäsin Jekusta profiilikuvan ja sitä postausta pääset katsomaan Jekun alla olevasta kuvasta:



Jekun kuvat: Elina Seppänen
Huomenna Niun kanssa tassuttelemaan, kivaa! :)

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Ohi on!

Meillä on vietetty mukavat viimeiset kolme päivää, sillä Jekku on lakannut jatkuvan ravaamisen, ulvomisen ja piippaamisen. Nyt on saanutkin rapsutella ja huomioida Jekkua enemmän, kun ei ole ollut pelkoa piippaamisen vahvistamisesta. Ihanaa! :)

Kun Jekku pitkästä aikaa kuuntelee - ollaankin lähdetty luomaan uusia käyttäytymismalleja. Yksinän on se Takana-käsky, mitä ollaan käytetty metsälenkeillä.

Toinen ongelmakohta on lenkille lähteminen, mikä sujuu kyllä ihan mainiosti, mutta pientä viilamista siinä olisi. Mehän ollaan laitettu Jekulle panta/valjaat ja hihna sisällä, ja se on nätisti odottanut sisällä ja luvan kanssa se on saanut tulla etupihalle. Ennen se on kyllä siinä odotellut, mutta ei ole tahtonut istua aloillaan vaan kiire olisi edetä. Parin päivän harjoittelun jälkeen menee paremmin. Nyt sen saa päästää etupihalle ja se jää siihen rauhallisesti odottamaan, eikä ole heti kiire lähteä liikkeelle.

Tänään aloitettiin harjoittelemaan etupihalla irti olemista, kun pitkänäperjantaina on liikennettä vähän, ihmisiä ja koirakoita vielä vähemmän. Meidän etupihahan on pieni (koko noin 4x8m)ja vasemmalla laitaa on bambuaita ja oikealla puolella taas osan matkaa harvahko pensasaita. Pihan etuosassa on 30cm korkuinen mitätön aita ja osa jaetusta etupihasta naapurin kanssa on avointa.

Jekku lähti kahta lasta tervehtimään ja kipittelemään parkkipaikalle, joten se joutui välittömästi sisälle. Arestin jälkeen se pysyikin pihassa touhuten omiaan, mm. järsien lumen alta paljastuvia koristeheiniä ja pensaita. Naapurin Titta-koiruuttakin sai nuuhkutella ja J pysytteli kiitettävästi omalla puolella parin huomautuksen jälkeen. Me touhuttiin pihalla pari tuntia kolaten kukkapenkeistä lunta pois (kinokset yli 50cm korkeita) ja vaikka toinen meistä koko ajan poistui oman pihan ulkopuolelle, ei Jekku aikonutkaan lähteä perään. Ja se tuli aina pienestäkin äänimerkistä iloisesti häntä heiluen. Mallikas lappalaiskoira :)

Etupihaa syksyltä 2007 - syreenistä oikealle on naapurin etupiha

30 cm korkean aidan jälkeen on parkkipaikka ja aita otettiin yhdeksi rajapyykiksi