Meille on tapahtunut monenlaista ja sitten taas ei mitään eli ihan vain koiraperheen arkea. :)
Me käytiin Jekun kanssa viime viikolla lunnikoirien näyttelytreeneissä muiden lappalaiskoirien kanssa ja suureksi yllätykseksi Jekku voitti treenit! Oli mieletön fiilis, kun koskaan ei olla mitään ikinä voitettu. :) Ja tuskin rotukehissä ikinä tullaankaan mitään voittamaan.. Meille näyttelytreenien voitto oli kyllä iso juttu ja voi pojat miten hyvältä se tuntui. Jekun askel oli lennokasta, häntä tiukasti selän päällä ja se jaksoi seistä ja seistä, vaikka oli todella kuuma päivä ja tunnin ajan treenattiin. Esitän kuulemma ammattilaisen ottein tuomarin mielestä ja hän kehui erityisesti sitä, kun Jekku juoksi minusta kauempana niin koira tulee edukseen. VAU! :)
Pojat ovat löytäneet mainion kyttäyspaikan bambupenkin päältä - toinen kyttää toiseen ja toinen toiseen suuntaan.
Talon ja naapurin aidan välissä on vain noin metrin levyinen käytävä ja siihen laitoin bambuisen köynnöskehikon oveksi. Kaksi pörröistä vankia odottamassa pääsyä etupihalle:
Uudet koiraystävät ovat aina ihana asia ja kumpikin on saanut tutustua ihastuttavaan Otsoon. :) Otso on leikattu poika Tachetee-kennelistä, jonka kanssa Jekku on käynyt kahdesti lenkillä ja miksei jossain vaiheessa pojat voivat painiakin, mutta tutustutaan nyt rauhalliseen tahtiin. Jippo on päässyt kahdesti Otson kanssa leikkimään ja sehän on aivan innoissaan uudesta rauhallisesta kaverista.
Jipolla on valtava ruokahalu jota olen aavistuksen jo joutunut hillitsemäänkin, kun Jekku tuon ikäisenä söi mielettömästi, mutta sitten se äkisti lihoikin. Kasvu alkaa rauhoittua ja kasvu näyttäisi menevän Jekun kasvutahdin kanssa käsikädessä. Jipsulla on hillittömän isot tassut, oikein tuuhea häntä ja oikeaa karvaa harjana selkärangan myötäisesti. Pari kuvaa "pienestä":
Sarjassamme uusia ystäviä - Jipon positiivinen ja avoin maailmankatsomus jaksaa hämmästyttää:
Se on sosiaalisin pentu, minkä olen ikinä tavannut ja sosiaalisuus ylittää lajirajojakin. :) Eilen iltalenkillä vastaan tuli sammakko ja Jekku sen huomasi ensimmäisenä, ja sekään ei ollut ennen sammakkoa tavannut. Jekku kävi Sakua tökkäämässä kuonolla pari kertaa ja pärskähteli, ja haki katsekontaktia, että mitä tuolle saa tehdä. Se vähän empi että pitäisikö sitä sievästi tassulla läpätä, mutta tuli sitten vierelle istumaan kun sammakko ei reagoinut mitenkään. Jippo touhutti omiaan Jekun tutkimussession ajan ja kun lopulta Jippo huomasi sammakon, se kävi kuonolla tökkäämässä ja siitähän Saku otti vauhtia ja loikkasi pari kertaa eteenpäin. Voi mahdoton sitä hännänheilutusta sammakolle. Jippo olisi kovasti halunnut tutustua sammakkoon lähemmin, mutta koska ei haluttu sydänkohtausta aiheuttaa, jätettiin Saku rauhaan ja jatkettiin eteenpäin.
Viime viikolla Jippo tutustui puusta tippuneeseen variksenpoikaan ja kaksi pientä tuijottivat toisiaan silmiin, ja olivat nokakkain. Kumpikin vain tarkkaili toisiaan täysin rauhallisena. Lopulta isompi ihminen ohjasi variksenpoikasen aidan taakse, ihan varmuuden vuoksi, ettei äiti ja isä varikset hermostu. Kuvastakin näkyy miten hurjasti Jippo heiluttaa ystävälleen häntää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti