Metsäretkeilyä

Tänään lähdin kahden gasellin - Lauran ja Jipon kanssa metsäretkelle.

Jipon Duracell-varastot ovat äärirajoilla olleet, kun lenkit on menty Jekku-potilaan ehdoilla. Jipolle spesiaalihetki tuli tarpeeseen. Teen harvoin juttuja vain yhden koiran kanssa ja jotenkin pojat aina sulautuu yhdeksi. Yksistään ne käyttäytyvät paljon fiksumminkin. ;) Jekkuhan jäi kotiin potemaan jalkaansa.

Laura juoksutti Jippoa kiekon voimalla ja juosten sen perässä..

... tai edellä. Voi tuota nuoruuden intoa! :)

Jipon kohnotusta yksistään:

Jipolla ikää 2 vuotta ja 7 kuukautta

 Sänkipeltopomppujen jälkeen jatkettiin matkaa. Vnhan metsän läpi meni unohtunut metsäautotie. Kuljimme joskus keväällä tien päähän, mikä johti pellolle, mutta termaripullon ja dominokeksien poltellessa kassissa näimme metsässä kiven, jonne leiriydyimme.

Ympärillä avautui niin kaunis vanha metsä - varvikkoa, sammalia. Kyllä suomalainen metsä on niin kaunis paikka rauhoittua.

 Jippo on oppinut, että kun ihmiset evästää niin koiran tehtävä on odottaa paikallaan ja levätä.

Evästelyjen jälkeen sai vähän hömpötellä, mutta ensin pakollisia kuvauksia:

Lauran ei tarvinnut yhtään mairitella - Jippo oli heti valmiina keppileikkiin! Jippoa ei ole opetettu tuomaan keppiä, mutta aika hyvin se sen tuo, no jalkoihin kuitenkin.

Huomasimme, että tie jatkuu eteenpäin. Jippo kävi siellä jo kurkkaamassa ja lähdimme yhdessä tutkimaan minne tie johtaa.

Tie kiemurteli ja väliltä löytyi istutettu lehtikuusimetsä ja lopulta tämmöinen suora avautui. :) Päädyimme lopulta tuttuun paikkaan josta jatkoimme matkaa pururataa pitkin lähes kotiin saakka. Piti vain metsänreunaa pitkin taivaltaa kunnes olimme samalla tiellä, kuin mistä lähdimme. Oli hauska retkihetki! Lähimaaston tutkimista parhaillaan.