Iltalenkki suuntautui läheiseen Kosteikkopuistoon, missä hiekkatie kiermurtelee kosteikkojen läpitse. Keväällä viimeksi kävimme kosteikkopuistossa, kun palautimme olohuoneen lattialle eksyneen suursukeltajan takaisin vesistöön.
"Nummelan portin kosteikko on rakennettu vuonna 2010 YK:n Luonnon
monimuotoisuuden juhlavuoden kunniaksi. Pilottialue koostuu noin kahden
hehtaarin kokoisesta puistoalueesta, jossa on noin hehtaarin kokoinen
ympärivuotisesti veden peittämä alue. Kosteikkopuisto on rakennettu noin
500 hehtaarin laajuisen valuma-alueen suulle. Valuma-alueesta hieman
yli puolet on taajamaa ja osa maatalousaluetta. Nummelan portin
kosteikon pinta-ala on 0,2 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Kosteikko
puhdistaa valuma-alueelta tulevia vesiä ennen niiden virtaamista
vastaanottavaan Enäjärveen. Kosteikko muodostaa monimuotoisen keitaan
niin alueen eläimille kuin paikallisille ihmisille." -> Lähde
Parhaimmillaan puisto on ilta- tai aamuhämärässä, kun lintujen konserttia voi rauhassa kuunnella.
Viime kerralla hiekkatie oli täynnä rupikonnia, joihin Jippo aina haluaa kovasti tehdä tuttavuutta. Jekku on jo Konnan tavannut, että se tietää konnia väistää parhaan kykynsä mukaan. Nyt saimme väistellä lehtokotiloita ja nämäkin ovat Jipon mielestä sopivaa ystäväainesta..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti