Pojathan ovat varsin siistejä, mutta kieltämättä kuraa tai hiekkaa kertyy sisään, erityisesti keväisin ja syksyisin. Onneksi hiekkakasat muodostuvat yleensä koiran unipaikan kohtaan ja hiekat on helppo siistiä. Totuus on, että vaikka koirien jalat ja mahanalustan suihkuttelisi, niin siltikin hiekanmurusia turkkiin jää.
Karvanlähtöaikaan karvaa irtoaa, mutta se pitää harjata pois. Satunnaiset karvatupot leijailee lattialla kuin aavikon risupallot. Karvapalloja on helppo noukkia käsinkin. Karvat jäävät tekstiilien päälle eikä ne uppoa kankaaseen kuten kissankarvat.
Nyt on kyllä imuri ollut ahkerassa käytössä, kun Jippo päätti hellekellien jälkeen ryhtyä ajopuuhiin. Imuri pauhaa pari-kolme kertaa viikossa ja parin tunnin päästä tilanne on samanlainen.
Muuttaessa ostin uuden imurin - Mielen, johon kiinnyin jo Oulun ja Tornion aikoina. Tämä luottoimuri ei ole niin hyvin varusteltu edelliseen verrattuna, mutta imurointiääni on niin miellyttävä kuin se imurissa voi olla.
Pojat ovat tottuneita imurin ääneen ja liikkeeseen. Kuvissa imuri on käynnissä ja siltikään pojat ei väistä kuin jos on aivan pakko. Pentuaikoina taisi jotain antipatiaa olla imuria kohtaan, mutta se katosi piakkoin kun tuumasivat varmaan ettei se imurointi lopu kuitenkaan.
Siivous sujuu automaattisesti jo siitäkin syystä, että Jippo ja Jekku siirtyvät huoneesta toiseen pois
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti