Liesjärven kansallispuistossa riittää nähtävää joten jatkoimme Korteniemen perinnetilalta kohti Pitkäkärkeä (kartta). Leveältä polulta olisi päässyt Ahonnokan luontopolulle (1,3km), mutta se jäi ensi kertaan kuten myös Kyynäränharju ja Savilahti.
Vähän jännitystäkin löytyi matkan varrelta, kun eteen tuli lammasaita ja Jippo meni katsomaan liian lähelle ja sai ammottavan sähköiskun. Kyllä pieni koira kiljaisi kovasti ja ihmetteli mitä tapahtui. Poikkesimme sähköaitakohdan jälkeen polulta niin kauniille rannalle. Eräs nimeltä mainitsematon pääsi hieman uimaankin.
Kauniin ja helppokulkuisen polkuosuuden jälkeen myrskytuhot vaikeuttivat kulkua ja kaatuneiden puiden ylitse saisi kiivetä kerran jos toisenkin. Eteneminen oli hitaampaa ja työlästä hirvikärpästen pörrätessä hiuksiin.
Toinen yllätys matkan varrella oli lammasaitaus johon oli pieni portaikko. Ei muuta kuin kapuamaan ja Jipon suureksi pettymykseksi lampaat olivat poissa aitaukseen päästyämme. Tämäkin oli varsin hauska toteutus Liesjärven kansallispuistossa.
Lopulta pääsimme Pitkäkärkeen ja penkki oli aseteltu rannalle ja saimme katsella kaunista järvimaisemaa syöden leipiä ja jugurttia. Koiria ei arvannut päästää vapaaksi, sillä olimme edelleen lammasaitauksessa.
Ilta alkoi hämärtyä metsän keskellä, mutta kaunis sammalmetsä hämmensi mieliä samalla kun jalat kävelivät kovempaa hirvikärpästen hyökkäysten lisääntyessä. Aivan mieletön paikka (jos hirvikärpäset jättää huomiotta) ja tännehän on päästävä uudelleen. Innoisssani katselinkin jo uusia reittejä ja tulette takuulla yllättymään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti