perjantai 26. helmikuuta 2010

Sinnikko

Isolla miehellä pitää olla iso keppi

Kuvan keppi kuvastaa Jekun egon kokoa, mikä on siis suurempi kuin koira itse. Mitä isompi keppi - sen kovempi komentaminen kepin lennättämistä varten. Tätä keppiä ei tosin lennätetty vana Jekku raahasi sitä mukanaan 100 metrin verran.

Jekkuhan yritti tätä samaa keppiä kammeta mukaansa taannoisella Sirun tapaamisella, mutta Sirun emäntä, Mari, komensi Jekun jättämään kepin. Vastentahtoisesti pikkumies matkoi matkaansa, mutta halu jäi kytemään..

Seuraavana päivänä menimme samaa reittiä ja nyt pikkumies jo kaukaa ilmoitti, että hän aikoo kepin ottaa matkaansa ja sitä ei kukaan estä. Täytyy ihailla Jekun sinnikkoluonnetta, kun se niin taitavasti jättikeppiä raahasi mukanaan. Jättikepin kanssa pujoteltiin vauhdilla kapealla pojulla , kunnes kepin kanssa tuli vaaratilanne ja keppi joutui jäähylle.

Olemme muutenkin pyrkineet lopettamaan keppien kanssa juoksemisen ja niiden järsimisen, kun se ilo on niin lyhytaikainen verrattuna siihen, mitä ne voivat aiheuttaa. Kuvat otettu kamerakännykällä, joten laatu on mitä on.




Jekulla on tämä mieltymys jättikeppeihin alkanut jo heinäkuussa, missä pieni turrikka järsi itsensä kokoista "keppiä", kuva alla :) Itse jutun voit lukea tästä.

torstai 25. helmikuuta 2010

Koirapuistossa Raikun kanssa



Kävimme tapaamassa Jekun kanssa Raikua ja Hannaa. Tapaamispaikaksi valittiin vaihteeksi koirapuisto, jottei tarvitsisi seurata ympäristöä niin paljon, kun vauhtikaksikko pääsee vauhtiin. Koirapuisto oli mukavan kokoinen ja puistossa oli paljon puita, joten tunnelma oli siellä mukava.

Iloksemme kaverukset tulivat hienosti toimeen ja voimme suunnitella uutta tapaamista.

Puistoon saapui 7kk bordercollie-lapinkoirasekoitus ja mustavalkoinen aikuinen welsh corgi-uros. Meidän karvapojat olivat kovasti innoissaan tyttöseurasta ja tyttö oli välillä aivan sekaisin huomion määrästä. Pojat seurustelivat tytön kanssa vauhdikkaasti, mutta hyvissä väleissä. Corgi teki selväksi, että hän ei aio kaverusten kanssa leikkiä.

Lisäsin lokakuun kirjoituksiin kuvasarjan Jekun ja Raikun lokakuisesta leikkituokiosta, esimakua alla olevasta kuvasta :) Jutun voi katsoa tästä. Kiitos, Hanna, kuvalainasta :)

Juoksutyyli on vapaa, kunhan pääsee kovaa


Kuvat Hanna Keskitalo

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Kovaa peliä Jekkulassa


Jekku ja Siru "herkistelevät" leikkituokion alussa

Huuhteluviikon vastapainoksi järjestettiin Jekulle leikkihetki rakkaan Sirunsa kanssa.

Sirusta on muodostunut Jekulle hyvin rakas ja tärkeä ystävä. Pyrimmekin tapaamaan aina kun on mahdollista, vähintään kerran viikossa. Tapailuun yritetään pikkuhiljaa lisätä uusia vivahteita vapaan leikin lisäksi eli jossain vaiheessa pyritään menemään yhdessä pitkälle hihnalenkille, että emännät pääsee pulla ja tee-hetkellä tai jäätelöä syömään.

Kaverukset pääsivät Sirun poseeraamisen jälkeen juoksemaan vapaana metsäpolkuja pitkin ja kylläpä heillä oli hauskaa! :) Jekku selkeästi ärsytti Sirua näyttämällä keppejä Sirun edessä "Tämä on niin makoisa keppi, etkö haluaisi?" sitten kun S lähti hyökkäämään Jekku kiepsahti ympäri selälleen tai tönäisi Sirua valtavalla takapäällään.

Siru on nopea ja komea purukalusto on usein Jekun poskessa kiinni. Jekkua tämä ei tietenkään haittaa, kun hetken päästä on läppäämässä tassullaan, että etkö nyt leikkisi vielä :) Siru yleensä lopettaa leikin ensin, Jekku ei missään vaiheessa kyllästy..Selkeästi J kuitenkin alistuu pienemmän neidin edessä, Sirun taas täytyy antaa palautetta ja olla enemmän tosissaan kun J:llä tuota massaa on enemmän.

Leikkihetken päätteeksi tassuteltiin hienosti hihnassa tänne meidän kotiin ja kaverukset jatkoivat sisätiloissa painiaan, ja ulkona ja yläkerrassa. Metkaa tässä oli se, että Sirulla on lupa mennä keittiöön ja Jekulla taas ei. Tuloksena oli, että Siru kävi keittiössä ja Jekku istui olkkarin lattialla hölmistyneenä :D





Jekun ja Sirun taival alkoi heinäkuisilta pentutreffeillä. Ensitapaamisessa oli vauhtia, pörinää ja hampaita hyvin edustettuna :)







tiistai 23. helmikuuta 2010

Kristallisadetta



Wufwuf kaikille! :) Laitoin emännän vähän jäähylle ja päätin tänään astua itse puikkoihin. Hieman hankalaa näillä karvaisilla tassuilla on kirjoittaa, mutta yritetään! Onneksi on tuo palvelija joka korjaa kirivirheet, toivotavasti!

Hännänheilutuksin, Jekku



Aivan mielettömän hieno auringonpaiste ja pieniä kristalleja satoi taivaalta. Tämä on lapinkoirien paratiisi. Aurinko paistaa melkein joka päivä ja naatiskelen auringossa. Välillä pitää laittaa silmätkin kiinni, jotta voi unelmoida.. Nyt varsinkin karkaan ajatuksiin, kun jostain syystä olen joutunut pesulle. En edes viitsi sanoa, että mitä paikkoja on pesty. Siedän hommaa, mutta jonkun jäynän palvelijoilleni kyllä teen!



Lumessa kelliminen ja kieriskely on parasta puuhaa, mitä takapihalla on, no tietty naapureiden kyttäämisen lisäksi. Kuvasssa pyörin lempipaikassani - olen tehnyt päälle pienen kolon joten näytän oikein pelottavalta. Lisäksi jahtaan palloa ja haukun tennispallolle. Usein liiasta haukkuinnostuksesta joudun sisälle, joten koitan äkkiä haukkua, jottei kukaan huomaa. Eihän kerrota ihmisille, eihän?


Usma-ystäväni - ymmärrän sinua! Minullakin on joskus huono turkkipäivä ja se on meille pojillekin vaikeaa. Lisäksi minulla oli tänään huono kuolapäivä, klikkaamalla kuvaa näet miten kuola lentää, wuf!

maanantai 22. helmikuuta 2010

139

Kävimme aamusella eläinlääkärin juttusilla. Jekulta otettiin verikoe, jotta saadaan varmistettua onko rabiesta vastaan vasta-aineita kehittynyt - tutkimustulos saadaan parin viikon päästä. Jos tulos tulee takaisin positiivisena saa Jekku passiinsa merkinnän ja voimme mennä heti keväällä vaeltamaan naapurimaihin . Jossain oli juttua, että Norjasta Ruotsiin mentäessä tai päinvastoin täytyisi olla joku lääkitys. Täytyy vielä siitä ottaa selvää.. ettei tarvitse samaa reittiä ajaa takaisin.

Kaikki maitohampaat olivat lähteneet, joten ei tarvitse niitä lähteä leikkaamaan eli ehtaa hammasta on koko suu täynnä. Eläinlääkäri kehui Jekun purukalustoa :)

Lisäksi Jekkuli sai mukaansa ruiskuja ja Betadinea (paikallisantiseptilios) ja Canofite-korvatippoja, jälkimmäistä myös käytetään esinahkaontelon huuhtelua varten. Eli saamme mukavasti noin viikon ajan huuhdella herran sukukalleuksia.


Komea luulaastari komeili Jekun jalassa eläinlääkärivisiitin jälkeen ja lohdutuspalkinnoksi pikkuherra sai uuden lelun, mikä ristittiin Tipiksi. Tipiä onkin vingutettu kiitettävästi :)


Verikokeen ottaminen meni erittäin hienosti - Jekku istui paikallaan ja lähinnä yritti hivuttaa kuonoa lähemmäs eläinlääkärin otsaa. Liekkö yritti päästä nuolaisemaan lääkäriä ;) Yhtään ei itkenyt, yrittänyt pakoon tilanteesta, mainiota Jekku!

Kaikenkaikkiaan oikein positiivinen kuva jäi vierailuista. :) Hintapuoli onkin sitten toinen juttu..

Hintaa koko eläinlääkärikäynnille tuli 139 €:

Klinikkamaksu 5€
Toimenpidemaksut 20€
Laboratiorikulut, ulkopuolinen 44€
Käyntimaksut 33€
Lääkkeet 30€
Tarvikkeet 7€

perjantai 19. helmikuuta 2010

Talviturinaa



Aivan mielettömän ihana talvi - kerrankin kunnolla lunta ja pakkasta. Ei ole ollut plussakelejä sitten marraskuun, mikä on vanhan kansan mielestä ihan outoa.Me lapinkoiraperhe kyllä nautitaan talvesta täysin siemauksin. Pakkanen ei ole hidastanut lenkkeilyn eikä kaverikoiratapaamisien suhteen.

Naishuolet ovat tasoittuneet, mutta sen seurauksena pienen miehen sukukalleudet on hieman tulehtuneet ja menemmekin maanantaina eläinlääkäriä tapaamaan. Vaikka tulehdus olisi ns. normaalia arkea, niin varmuuden vuoksi haluamme tarkistaa asian, ettei jää sitten vaivaamaan koiraa tai meitä Jekun ihmisiä. Käynnillä on luvassa hampaiden tarkistus, että onko kaikki maitohampaat varmasti irronneet ja vasta-aineverikokeetkin otetaan, jotta pääsemme mahdollisesti kesällä vaeltamaan länsinaapurimaihin. Ja muutekin eläinlääkäri saa kopeloida Jekun läpitse.

Kopelointia oli luvassa viime viikollakin, kun kävimme näyttelyharjoituksissa, joissa "tuomarina" oli Jekun kasvattaja. No meidän osalta harjoitukset meni siis vähän plörinäksi, kun Jekku ei saanut tarpeeksi aikaa rauhoittua ennen ringissä juoksemista ja olihan kasvattajan tapaaminen ihanin asia maailmassa :) Jekku vei mittakepinkin kasvattajan kädestä, kuin tuumaten "Kiitos lahjasta" :) Ystävän poikakaverikin pääsi Jekun luustoa, lihaksistoa, hampaita ja henkilökohtaisia paikkoja kokeilemaan, eikä pikkumiestä moiset toimenpiteet huoleta.


Keskiviikkona kävimme Jekun ja Sirun kanssa tapaamassa 4h-kerholaisia. Täytyy ihmetellä näiden nuorten lapinkoirien tilannetajua, molemmat olivat todella rauhallisia ja antoivat lasten harjata ja paijata miten paljon tahansa. Jekku ei edes leluihin koskenut, varsinkaan vetonaruun, mikä oli todella hieno juttu.



keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Jekku Minnan kuvin


Ihana Väänäsen Minna kävi kuvaamassa Jekkua tänään ja tuloksena oli joukko ihania kuvia 10-kuukauden ikäisestä Jekusta.

Kiitos Minna kuvista! :)