torstai 23. kesäkuuta 2011

Uimasilla, osa xxx

Tein pitkän päivän pihapuuhia poikien lekotellessa varjossa eli varsin tylsä päivä, jollei oteta sitä huomioon, että kaksikko leikki koko päivän keskenään - Jipon jo hieman närkästyessä, että enkö saa jo nukkua.. Lämpötila alkoi kohota iltapäivää kohden ja mies järjesti pojille vauhdikkaan leikkituokion - Jippo leikki vinkukoiralla itsekseen, kun Jekku taas taisteli narusta kepon kanssa. Jekun mielestä kepon kanssa leikkiminen on yksi maailman parhaimmista jutuista - narussa roikutaan niin kovaa, että jalat on ilmassa ja juostaan kilpaa naru suussa, murahdellaan kun toinen yrittää narua ottaa. Jekku ymmärtää leikin rajat ja pyydättäessä jättää lelun rauhaan tai tiputtaa sen suustaan vauhdista. Kieltämättä leikkiä on todella hauska seurata. :)

Leikin jälkeen pojat (koirat ja mies) olivat ihan läkähdyksissä. Lähdettiinkin tuttuun pikkupoukamaan polskuttelemaan tai Jekku polskutteli ja me muut (nössöt) kahlattiin.


Yritettiin saada Jippoa käymään kuumana ja ottamaan kunnolla kierroksia, jos se sitten lelun perässä ryntäisi itse veteen. Kävihän se kuumana (juoksi, pomppi ja paimensi Jekkua) ja ääntäkin lähti, mutta ei vielä tarpeeksi kuumenemaan saatu, että se olisi lelun perään lähtenyt. Leluna meillä oli köyhän miehen frisbee eli muovisangon kansi, minkä Jekku löysi ruohikosta. Täytyisi kokeilla, että mikä olisi semmoinen lelu johon Jippo lämpenee kunnolla.

"Onko mun niinku ihan pakko hakea tuo lelu??!"


Jipsukipsu kyllä ui mielellään ja sillä on hyvä tekniikka, mutta se täytyisi saada itse ottamaan askelia vedessä ja haluamaan veteen. Ei siis auttanut muuta kuin nostella Jippoa veteen ja mukavastihan se lipui kohti rantaa:





Jekku ottaa vesileluista todella paljon kierroksia ja mehän ollaankin se opetettu siihen , jotta se menisi veteen. Muissa asioissa ollaan opetettu, että maltti on valttia ja luovuttamalla saa asioita, mutta vesilelut on ihan eri juttu. Nythän se on heti puljaamassa lammikossa kuin lammikossa, mutta kierrokset on jääneet. Jekku harjoittelikin tänään lelun jättämistä ja se kyllä hienosti odotti käskyä, koska saa lähteä kantta hakemaan.

Jekku the vesikirppu kuivattelemassa itseään heinikossa.


Oikein hyvää juhannusta blogikavereille ("Vuf vuf!" pojilta) ja lukijoille!
Toivoopi Jekkulan väki! :)

Me ollaankin juhannus ihan vaan kotosalla ja käydään polskuttelmassa jos säät sallii, ja ihan sitä arkea pyöritetään.

Rallytokokylttien tulostus olisi ajankohtaista ja samoin pienten agilityesteiden hankita, jos voisi kotioloissa hieman jotain pientä agiliitoa harjoitella, nyt kun nurmialuekin on suht. tasainen.

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Kipeä tassu

Mätsäreiden jälkeen täällä ollaankin vietetty hiljaiseloa, kun Jipon jalka kipeytyi yllättäen perjantaina. Pojat leikkivät nurkan takana ja sen jälkeen Jippo tuli nilkuttaen takaisin. En kuullut mitään, joten jalka on varmaan venähtänyt tai vääntynyt jotenkin. Tassusta en löytänyt mitään, eikä Jippo jalkaa arastellutkaan, kun koettelin jalan läpi. Varaa painoakin jonkin verran, joten pieni on nyt ollut sisällä levossa. Kelitkin on olleet niin ankeat, etteipä tuota pienempää ole huvittanut mennäkään ulkoilemaan. Nyt jalka alkaa taas onneksi olla entisellään.

Nämä leikkikuvat ovat jo hieman vanhempia otoksia eli ne on otettu 11.6. Jippo saa isompaa rieputtaa miten haluaa, mutta pienemmältä tulee välillä aika kipakkaa palautetta takaisin.. ;)



torstai 16. kesäkuuta 2011

Match Show Karungissa 16.6.2011

Jippo kävi tänään mätsärissä Iiineksen, Lilon ja Piitun kanssa, ja oli 5s sija kahden muun pennun kanssa eli jakoi Iines-ystävän kanssa viidettä sijaa punaisten pentujen ryhmässä. Piitu pääsi punaisiin ja Lilo oli BIS6 -onnea :)

Tuula Pratt oli tuomaroimassa ja arvosteli Jipon näin:

"Mittasuhteiltaan tosi kiva. Ikä 4kk. Tasaisesti kasvanut. Esiintyy aivan loistavasti. Mukava pää tulossa. Voisi olla pikkasen voimakkaammin kulmautunut takaa, kulmat luultavasti tulee myöhemmin, kun nyt kasvuvaiheessa."

Pikkuherra esiintyi aivan loistavasti ja oli nuorin pentu koko joukosta.

Tuulallahan on arvosteluoikeuden lapinkoiriin, joten ehdottomasti käymme Tuulan kehässä uudemman kerran kunhan ikää karttuu. Hän oli erittäin lempeä ja mukava tuomari, suosittelen lämpimästi. :)

Vielä kuva meidän voittajasta palkintojen kera eli pussi namusia ja punainen nauha lähti kotiintuomiseksi ja erittäin onnellinen omistaja:

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Iltalenkki

Lähdettiin Jekun kanssa pitkästä aikaa ihan vaan kahdestaan iltalenkille - taivas pilvetön, ilma raikas ja aurinko alkoi pikkuhiljaa lähteä untenmaille.

Kierreltiin ja kaarreltiin omakotitaloalueella katsellen kauniita pihoja ja joenvarren luonnonkasveja.

Kaikkialla tienpenkoilla kukkii valkoisenaan koiranputkia ja sinisen eri sävyisiä metsäkurjenpolvia:


Täpäkkänä joenrannalla


Nähtiin vielä vilaus kauniista auringonlaskustakin



Hyvää yötä!

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Ekat näyttelytreenit

Käväistiin Jipon, Piitun ja tämän emännän kanssa lunnikoirien näyttelytreeneissä vähän harjoittelemassa, kun torstaina olisi Jipon ensimmäinen mätsärikerta edessä. Mukana oli muitakin alaosastomme lappalaiskoiria, joten ne olivat tuttuja Jipolle entuudestaan.

Jiposta sai olla kyllä niin ylpeä, kun jaksoi pari tuntia olla mukana eikä tuskastunut kertaakaan. Eihän me olla häiriössä treenattu oikein mitään ja näyttelyhommia ihan vaan tässä kotosalla. Seisominen on perusasento, että sitä se tarjoaa mielellään häntä heiluen. Hihnakäytöstä ei olla edes opetettu, kun saavat mennä fleksissä johtuen laiskasta omistajasta..

Tosi hienosti seisoi ryhmäseisotuksessa ja yksilöarvostelussakin seisoi napakasti, ja tuomarikin sai tutkia ihan rauhassa pikkuisen seistessä. Hampaiden tarkistusta täytyy toki harjoitella, mutta kun on hampaiden vaihto kesken niin en ole hampaita kauheasti tarkistellut, että kun niitä ikeniä kutittaa.

Kertaakaan ei liikkeessä kiskonut, laukannut, pomppinut tai hihnaa repinyt. Tuomari kehui kontaktia ja sitä, että Jiposta olisi aineksia muuhunkin. Kiva kuulla ulkopuolisen agi- ja tokoihmisen mielipide, kun itsekin olen katsonut, että Jippo varmaan soveltuisi hyvin toko- tai/ja agilitykoiraksi Jekkua paremmin. Vaikkei Jekussa nyt mitään vikaa ole, mutta sitä kiinnostaa useasti muut enemmän kuin palkka, että sen motivoiminen on vaikeampaa kuin Jipon.

Mehän jopa vähän voitettiinkin oma ryhmä, toiseksi tuli Jipon kaveri Isla. Tuomari ei osannut valita kahden supersöpön välillä, mutta sijoitti nyt ykkökseksi nuoremman eli 4kk vanhan Jipon. :)

Jipsu Satun kuvaamana, kiitos kyydistä, seurasta ja kuvauksesta :)

perjantai 10. kesäkuuta 2011

Yleisiä kuulumisia

Terveisiä tukahduttavan kuumasta Torniosta. Tänne(kin) paistuu, monta päivää lämpötila ollut yli +25 ja molemmat pojat on olleet toooodella rauhallisia. Ulkona Jekku ei viihdy ja se onkin pyytänyt aina sisälle ja Jippo taas on nukkunut aitan alla tyytyväisenä.

Kirjaan tähän jotain aatoksia muutaman viikon ajalta itselle muistiin. Skippaa jos et jaksa lukea ;)

Iltaa kohden alkaa iltavillien osuus nousta ja lenkkeily me ollaan lopetettu päiväseltään näillä helteillä kokonaan. Käytän yhden pitemmän lenkin puolen yön jälkeen ja monena iltana Jekku on käynyt uimassa, Jipon paimentaessa rannalla. Täytyisi löytää mukava ja matalarantainen paikka, missä Jippo voisi kahlailla. Yölenkit on siitä mukavia, että saa olla rauhassa, ei tule muita kulkijoita vastaan ja ilma viileää ja ennen kaikkea niin paljon katsottavaa - kissoja, rastaita ja siilejä. Täällä on todella paljon siilejä, meillä on oma pihasiili jota pojat käy aina moikkaamassa. Jekku ei siilistä piittaa eikä se juuri sen touhuja katsele, mutta Jippo taas istuu siilin vieressä ja tuumii miksi se syö miun napuset. Läheisessä talossa siilejä oli kolme!

Aitasimme pihankin tuossa muutama viikko sitten ja pojilla on nyt yli tuhannen neliön oma aitaus - on nurmialuetta, pitempää heinikkoa, ojia ja metsää, joten lenkittäjättäminen ei ole haitannut yhtään. Ne on hakeneet kaikki kepit, mitä löytyy nurmikolle ja siinä onkin työtä kerätä risuja pois jos meinaa nurmikkoa leikata. :D

Jippo on ollut kolmatta viikkoa sisäsiisti. Sisäsiisteyskasvatus meni perille isäni luona, kun nukuimme vanhassa pienessä huoneessa ja Jippo pyysi aina pihalle ja kuulinkin sen pienen tilan takia. Kävin sitä ulos viemässä aina kun se pyysi ja se juoksikin kukkapenkkiin asioimaan ja hurjaa kyytiä takaisin nukkumaan. Ollaan jatkettu tätä pienen tilan tekniikkaa ja Jippo nukkuu meidän kanssa yönsä makkarissa, Jekun nukkuessa muualla talossa. Pari pissavahinkoa on tullut, mutta ei muuta. Sanomalehdet jätin pois heti isän luota palattuani enkä nyt ole lattioita mitenkään erityisen hyvin kuurannut vaan ihan perussiivouksella menty.

Alkuajan mököttämisen (n. pari viikkoa) jälkeen pojille löytyi yhteinen sävel - nukutaan ja leikitään yhdessä, puruluitakin syödään yhdessä. Jekku näyttää hampaita jos pienen on syytä pysyä kaukana, mutta todella harvoin se mitään ja mistään sanoo. Jekun rauhallisuus on noussut potensiin sata ja siitä on tullut niin suvaitsevainen.

Käytiinpä tuossa taannoin toisen uroksen kanssa lenkillä ja se kyllä murisi moneen otteeseen ja yritti hyökkiä, mutta Jekkupa talsi menemään sanomatta mitään. Tarpeen tullenhan se kyllä sanoo, mutta ei provosoiudu toisten murinoista jos vaaratilanne ei ole todellinen. Tämä piirre on Jekussa kyllä paras, kun lappalaisuroskehiä katseltuani olen kyllä huolissani luonteen kehityksestä, erityisesti urokset kuumenee ja kiroilee todella paljon, ja näitä käytetään sitten jalostukseen kun ovat komeita. Valitettavasti se luonnekin tai kuumuminen periytyy, mitäpä teet kauniilla koiralla jos sitä ei voi viedä mihinkään? Vaikkei me nyt mitään ihmeellistä treeneissä tehdäkään, niin on ainakin toisiin uroksiin siedättyminen ollut varmaa ja tehokasta. Oikeastaan muuta treeniä ei tarvisikaan tehdä. Kun sietää toisia uroksia, sietää mitä koiria vaan.

Jipsun luonne on vallan mainio - se alati heiluttaa häntää kaikelle ja kaikille. Se oppii asioita mukavaan tahtiin, olen vaan niin laiska opettamaan. Muuten se on rauhallinen veitikka, mikä uskoo kerrasta. Se ei karkaile eikä ryntäile, menee sievästi hihnassa ja on kontaktinhaluinen. Se tekee mitä vain namista tai lelusta. Monesti se istuu kiltisti jääkaapin edessä, että pöperöä tähän osoitteeseen kiitos. Se osaa siis komentaa varsin rauhallisin ottein. Se ei hauku, mutta Jekkua se leikin yhteydessä paimentaa. Jos se jotain pelkää niin se pöhähtää kerran ja pian se meneekin katsomaan. Se ei muistele pahoja juttuja ja tuntuu että se viihtyy monenlaisilla alustoilla, joten ehkäpä siitä olisi agilitykoiraksikin. Ehkä hieman ohjaajapehmeä, mikä on mukava juttu.

Pusuttelua :)


Pusipusi isoveikka, tykkään susta niin kovasti :)

Terveystuloksia

Jekku kävi tänään eläinlääkäri Antti Niinistön pakeilla tekemässä virallisen sydänkuuntelun ja polvitutkimuksen.

Polvet tutkitaan koiran ollessa hereillä ensin koiran seisoessa ja sitten maatessa eli rasituksella ja ilman. Ell sanoi polvista, että tämän parempia ei voisikaan olla, mistä olen niiiiin suunnattoman onnellinen. :)

Sydänkuuntelu oli puhdas, virtaukset ok ja pulssi tuntui molemmissa takajaloissa. Sydänkuuntelun yhteydessä tarkistettiin myös kivekset (kuuluu prosessiin). Pyysin vielä lisäksi kokeilemaan kyynär- ja olkanivelet läpi ja niissä ei kliinisissä tutkimuksissa löytynyt mitään ja liikkuvuus oli erinomainen.

Tulokset:

Polvet 0/0
Puhdas sydänkuuntelu
Olka- ja kyynärnivelten kliininen tutkimus ok
Kivekset ok

Jippo sai samalla reissulla II rokotuksen ja nukahtipa pikkumies eläinlääkäriaseman lattiallekin meidän tehdessä eläinlääkärin kanssa paperihommia. :)

Jekun osalta terveystutkimukset jatkuvat syksyllä 2011, jolloin silmät peilataan ja kyynärät&lonkat kuvataan. Mikäli näissä tulevissa terveystarkastuksissa ei ole huomauttamista olisi Jekku mahdollisesti saatavana jalostukseen sopiville nartuille ja jalostustoimikunnan hyväksymille yhdistelmille. Jalostuskäyttö kuitenkin vasta neljä vuotiaana ja toisen silmäpeilauksen jälkeen, jotta varmistutaan silmien terveydestä. Enkä koe mielekkääksi teetättää pentuja koiralla, joka on vielä itsekin lapsonen.

Haluan varmistua, että Jekku on fyysisesti täysin kehittynyt ennen isyysasioita ja myös luonne on aikuisen koiran näköinen. Nyt Jekku on oikein hyväluonteinen ja erittäin leikkisä koirapoika, joka sietää erinomaisesti toisia uroksia ja osan kanssa voi pitää irtikin, mutta katsotaan miten sitten aikuinen Jekku käyttäytyy.

Häntäänsä se kantaa tiukasti selällä vain jos haluaa narttuja liehitellä tai jos jollekin urokselle pitää hienovaraisesti viestittää, että on varteenotettava kilpakumppani. Näyttelyissä se tuskin häntäänsä selälle nostaa, mutta sekin voi muuttua kun ikää tulee lisää ja on tarpeeksi tietoinen itsestään ja toisista uroksista.