sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Ikea-risukeitin

Ikea-risukeitin

Kuuminta hottia tällä erää ovat Ikea-risukeittimet. Sami väsäsi yhden hyvin yksinkertaisen version, jotta nähdään soveltuisiko tämä meidän käyttöön ja toimiiko. Täältä löysimme ohjeet risukeittimen tekoon. Tähän perusversioon oltiin hyvin positiivisesti yllättyneitä - kuivia risuja on lähes aika saatavilla ja risut paloivat hyvää vauhtia. Makkarat paistuivat nopeasti. Valoa ja lämpöäkin keitin toi yllin kyllin muuten niin pimeään ympäristöön.

Pihdit ehkä olisi hyvä lisä, niin saisi keittimen helposti ympäri ja tyhjättyä. Näin talvella lumihankeen oli keitin helppo työntää viilentymään ja samalla se puhdistui.

Jippo-makkaravahti oli jälleen vauhdissa ja hyvin tarkkaavaisena heti paikalla, kun makkarapaketti rapisee. Joka kertahan ne palkitaan nätistä läsnäolosta laavun läheisyydessä joten eihän ne turhaa maleksi paketin vierellä. ;)






Jekku pysyttelee avotulesta kauempana ja se kiertää savuttomalta puolelta lähelle. Siitäkin onnistui yhden puhelinkuvan napata. Kaikki nämä kuvat tässä postauksessa ovatkin puhelinkuvia.

lauantai 17. tammikuuta 2015

Aamulenkki



Aamulenkille lähdettiin vasta puolenpäivän maissa. Käytiin yölenkki pimeässä metsässä niin myöhään, että sai aamulla venyttää lenkille lähtöä. Yöllä pojat sai kirmata vapaana ja siinä rytäkässä meikäläinen juoksi ruosteiseen rautalankakerään. Onneksi pojat eivät sotkeutuneet siihen, siitä olisi sekasotku syntynyt.

Nyt saatiin olla rauhassa rautalankakerien ja koirakoidenkin puolesta. Sitä on oppinut taas luottamaan poikiin ja ne saavat olla entistä enemmän vapaana.  Metsä näyttää niin seesteiseltä näistä kuvista, mutta oikeasti taustalla kuului kovaääninen hiistokisojen selostus ja toistuva ammunta.













maanantai 12. tammikuuta 2015

Karvaisia tassuja ja viiksiä

Jekun etutassut


Koirien tassut ovat näillä vaihtelevilla keleillä kovilla - märästä pakkaseen ja toisin päin. Hyvin on kuitenkin kummankin tassut voineet. Varpaanvälikarvoitusta kasvanut riittävästi suojaamaan kylmältä, kuralta ja soralta.

Jekun anturat on siloittuneemmat ja elämää nähneemmät. Onhan niillä pari vuotta enemmän tallusteltu ja kuovittu niin paljon kuin sielu on sietänyt. Toissasyksyn suuri anturahaavakin on parantunut huomaamattomaksi eikä ole sen koommin haitannut.

Tassuja ja varpaanvälejä tarkastelen aina satunnaisesti, mutta hyvältä näyttää.

Jekun takatassut

Jippo on henkilökohtaisen hygienian puolesta huolettomampi, mutta etutassuja se on nyt nuollut, kun paakkuja kerääntynyt plussakeleillä. Nuoleminen näkyy karvojen punertumisena syljen vuoksi. Varpaanvälit näytti siistiltä ja takajalkojen karvat loistivat valkoisuutta herra kun ei niitä piittaa nuolla.

Jipon anturat ovat pehmeät ja niiden kuviot on selkeämmin näkyvissä, ihan kuin sen kirsussa. Jekun kirsun kuviointi on hillitympi ja Jipolla on isommat kuviot.

Jipon etutassut

Jipon toinen takatassu

Jekulla oli kesän/syksyn korvalla haavat varpaanvälissä ja anturassa. Siihen löytyi todella hyvä poppaskonsti Basibactin jauheesta-  jauhe kuivattaa ja desinfioi. Haavat parantuivat nopsaan, kun tassut huuhteli ja kuivasi hyvin, sekä ripotteli jauhetta. Jauhetta oli helppo levittää juuri sinne minne piti ja koiran omanhoidontarvekin väheni.


Hassua miten koiralla, millä on vähemmän valkoista nassussa on paljon valkoisia viiksiä molemmilla puolilla. Koiralla, millä taasen on paljon valkoista kaikkialla on pikimustat viikset. Viiksien väri ei taidakaan olla kytköksissä koiran väritykseen.

Jekulla on saattanut olla pentuajoista saakka eri värisiä viiksiä, mutta nyt vasta jotenkin jäin niitä tuijottelemaan.

Jekun oikean puolen viikset

Jekun vasemman puolen viikset

Jipon vasuriviikset

Jipon oikeat viikset

torstai 8. tammikuuta 2015

Kaikki kastuu



Kieltämättä nämä talviset kelit ovat olleet erikoiset - kun illalla mittari näyttää -13 asteesta aina -21 asteeseen niin seuraava ilta on sitten vähintäänkin mielenkiintoinen. Silloin lenkillä kastuu litimäräksi kun lämpötila on plussalla ja sataa vettä. Vaikea pukeutua riittävän vähän tai riittävän paljon, kun lämpötilat sahaa ees taas. Tiet on liukkaat ja valkeus aina kaikkoaa sateen myötä.  Koirat kastuu, omistaja kastuu, vaatteet kastuu ja koirien hihat ja pannat kastuu.

Kylppärissä lainehtii monenlaista märkää ja haisevaa rättiä, kuraista kumpparia ja pesua kaipaavia hihnoja. Uskolliset ja Jekun ikäiset Sievi-kumpparit kestää kaikki kelit, vain yli -20 asteen pakkasilla ne on vaihdettava lämpöisempiin jos pysähtelee usein.




Pyyhevertailun voittaja on halppispyyhe - se on sen verran pehmoinen ja imukykyinen, että imee nestettä itseensä nopeammin ja tuntuu käteen kuivemmalta.Helposti pystyy kaksi isoa karvaista urosta kuivata yhdellä pyyhkeellä. Tummemman värinsä takia ei näytä niin likaiselta, mitä kyllä ihan varmasti on.

Arvokkaampi Rukkan pyyhe tuntuu parin pyyhinnän jälkeen ihan märältä, että se on jäänyt syrjään. Pienet tassupyyhkeet on jääneet kokeilun jälkeen kaappiin. Jos koirilla kastuu tassut, niin aina se mahanalunenkin ja jalat kokonaisuudessaan on märät.



Pojat kyselee, että lähdetäänkö uudelleen vesisateeseen?


tiistai 6. tammikuuta 2015

Loppiainen ja uusi ystävä

Mukavaa uutta vuotta kaikille! 

Vuosi vaihtui hyvin perinteisesti koirien kanssa kotosalla. Päivälenkki tehtiin puoliviiden maissa ja kylläpä vaan oli kanssakoirakoita liikenteessä. Kaikki tuntui hoitavan lenkityksen hyvissä ajoin ennen virallisen paukutteluajan alkamista. Joskin raketteja oli ammuttu täällä jo viikkoa aikaisemmin ja myyntiajan alettua jotkut ammuskeli uusiakin raketteja ennen h-hetkeä.

Pojat ovat pomminvarmoja rakettien äänien ja välähdysten suhteen sisällä ja myös ulkona, mutta aina saa olla varovainen ettei sähikäisiä ammuta koiria päin. Pojat nukkuivat hyvin tyytyväisenä kun ne ensin saivat kymmenen erilaista aktivointilelua tyhjentää lenkin päätteeksi. Iltalenkille lähdettiin siinä yhden jälkeen yöllä. Satunnaisia pamauksia näkyi ja kuului siellä täällä, mutta pojilla oli muut asiat mielessä.  Todella harmittavaa oli, että paukuttelua jatkettiin vielä pitkälle uuden vuoden puolelle. Se roskan ja savun määrä oli aattona aivan älytön.

Loppiaisena saatiin lenkkivieraita Aslakista kotiväkensä kera. Jippo tutustui tähän 7kk ikäiseen pojankoltiaiseen ensin tassutellen, hihnassa nuuhkutellen ja leikkien. Lopulta pääsivät sitten Samin pihalle vapaasti leikkimään, mistä nämä kovin kehnolaatuiset kuvatkin on otettu.

Kovin poikamaiset leikit oli herroilla, mutta kyllä siellä satunnaisesti näkyi sitä nujupainiakin. Toivottavasti nähdään usein niin ehkä tämä ystävyys säilyisi sittenkin, kun Aslakista kasvaa iso mies.

Jekku on tavannut vieraan uroksen viimeksi kuonokkain useita vuosia sitten, että päätettiin nähdä Aslakkia vain pikaisesti parkkipaikalla. Lähdetään sitten ensi kerralla yhdessä lenkille tutustumaan tähän mukavaan nuorukaiseen. :)