keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

11,5


Jekkuli 11,5 kuukauden ikäisenä Elinan ikuistamana. Jekku katselee Niuniuta etäältä ja täytyyhän siinä komeana olla :) Kyllä siitä pienestä mötkystä onkin katsonut upea nuori uros.


Kuva Elina Seppänen - Kiitos superihanasta kuvasta :)

Koiruussuhteista



"Aikamoinen daami tuo Niuniu!" - Jekku haaveilee

Me ollaan nautittu Elinan ja Niuniun seurasta tässä kuussa useampaan otteeseen. :)

Tosiaan Jekulla ja Niulla meni karvat vähän ristiin syksyllä ja pidettiin pitkästi taukoa tapaamisista, jotta Niu saisi kasvaa korkeutta ja Jekun henkinen taso taas nousta (jälkimmäinen ei varmaan ole kauheasti toteutunut.. ;) ). Varmasti tähän vaikutti se, että vaikka kaverukset oli suht samanikäisiä, niin henkiseltä tasolta taas ei - Jekun alkava teini-ikä oli varmasti yksi syy.

Koska Elina on aivan mahtava tyyppi ja Niu upea neiti, me ei haluttu heittää kirvestä kaivoon parin mönkään menneen tapaamiskerran jälkeen vaan suunnitelmallisesti ollaan tavattu, nyt maaliskuussa lähes viikottain. Meidän kiero yhteinen suunnitelma oli saattaa turrukat yhteen ja ystäviksi. Tässä ollaan kyllä onnistuttu! :)

Aina siis ensitapaamisesta eikä toisestakaan voi tietää, millaiset välit koirille muodostuu. Kuten ihmissuhteetkin, koiruussuhteetkin vaatii aikaa kehittyä ja kypsyä. Omistajilta tämä myös vaatii enemmän, kun täytyy oikeasti yrittää ja järjestää yhteistä aikaa. Yhteiset hihnalenkit on siis avain - siinä koirat oppii tuntemaan toisensa ja huomaamaan, että yhdessä on kivaa. Aina yhdessäolon ei tarvitse merkitä painejakaan.

Ollaan siis kierretty yhdessä Niun ja Elinan kanssa pitkiä hihnalenkkejä ja koirakaverukset saavat välillä kaulailla ja näyttää hampaita toisilleen: "Mullapa onkin isommat!". Kaikki tämä tapahtunut siis yhteisymmärryksessä koirien kesken. Jekusta ja Niusta onkin tullut hyviä ystäviä :)

Tanssii tähtien kanssa - koiraversio saapumassa Suomeen!
Ennakkoilmoittautumisia otetaan vastaan ;) Liekkö tämä nyt sitä foxtrottia vai mitä?



Hihnalenkeillä kaverukset tepsuttelee vierekkäin reippaasti tutkien ja nuuhkien paikkoja, välillä haastetaan leikkiin ja paini voi alkaa, sitten taas me ihmiset tunnetaan olo ulkopuolisiksi ja patistetaan turret matkaan. Me nimittäin ei päästäisi yhtään mihinkään edistymään, jos tältä kaksikolta kysyisi..

Niulle selvisi, ettei Jekku ole mikään iso paha susi, vaikka suuri kita sillä onkin ja kokoa sekä massaakin ihan kiitettävästi. Jekku puolestaan on (valitettavasti) hoksannut Niuniun olevan potentiaalinen tyttöystäväehdokas ja mukava juoksu- ja painikaveri.

Jekku tutustuu tyttöihin hirvittävällä innolla ja se saa kyllä monen tyttökoiran säikähtämään, varsinkin lappalaiskoirat. Jekku itseasiassa innostuu siinä määrin, että se alkaa spurttailla ja haukkua, pomppia ja muutenkin pöljäillä. Ihan sille ei ole vielä selvinnyt, että tyttöjen kanssa voisi vähän rauhallisemminkin olla. Ehkä se haluaa osoittaa olevansa nopea kuin tuuli, vahva kuin karhu, kovaääninen kuin lokki :D

Saiva
sai kokea Jekun innokkuuden ensitapaamisella alkuviikosta ja taisi vähän pelästyä, mutta pilkahdus leikkiä ja leikkiinkutsuakin, molemmin puolin, oli näkyvillä. Omalla Jekkukokemuksella voin siis sanoa, että sehän meni ihan mukavasti. :) Ensi kerralla sitten paremmin!


Jekku kävi Niuniun kauneussalongissa ottamassa geeliä poskivilloihin

Eikä aina parhaiden ystävienkään kanssa joka kerralla mene hyvin, vaan tunteet kuumenee kun toinen ei malta rauhoittua, ymmärretään väärin jne. Siinä vaiheessa on hyvä ottaa erätauko ja päästää vasta rauhoittuneet koirat taas leikkimään. Ihan normaalia käytöstä sekin, kunhan erotaan hyvissä väleissä.

Hyvänä esimerkkinä koirasuhteiden kypsyttämisestä on tämä: Jekku ja Siru inhosivat toisiaan heti alusta saakka, ne kertakaikkisesti rähisi toisille ja me omistajat pyöriteltiin vaan silmiä, että jopa on ärhäköitä pentuja. Me Sirun Ihmisen, Marin, kanssa myös päätettiin, että kyllähän näistä kaverit vielä tehdään, varsinkin kun asutaan lähellä ja Siru oli ensimmäinen samanikäinen lapinkoiratyttönen, johon Jekku tutustui. Uskollisesti tavattiin useasti ja lopultahan ollaan siinä pisteessä, ettei meidän juuri tarvi kaksikon leikkiä edes seurata, kun siinä ei ole mitään huomautettavaa - koirat tuntee toisensa läpikotaisin. Ei tarvitse piitata toisen leluista, risuista, luista tai kodista, kun kaksikko tulee toimeen loistavasti.

Niun kanssa me ollaan menossa siihen pisteeseen - Jekku ei hermostunut, kun Niu yritti ottaa ihanaa kuusenoksaa. :)

Niu ulkoiluttamassa Jekkua.
Huomaa Niun päättäväinen katse: "Tämän minä kesytän"

Kaikki kuvat: Elina Seppänen - kiitoksia :)
Lisää Elinan otoksia myöhemmissä jutuissa.

4H-visiitti
Viime viikolla käytiin uudemman kerran 4H-kerhossa yhdessä Hannan ja Raikun kera. Raikuhan on ainut Jekun uroskoirakavereista, jonka kanssa vielä leikitään ja tullaan mainiosti juttuun.

Kymmenen lasta oli kerhossa paikalla (kummasti aina yleisömenestys, kun Jekku kavereineen on tulossa..) ja koska ei voitu lattianvahaamisen takia mennä sisään, päätettiin lähteä lenkille.

Jekulle ensiksi kytkettiin apuhihna ja vuorotellen lapset sai talutella, tulomatkalla lapset taluttivat Raikua samalla periaatteella. Lopuksi lapset sai harjata, heitellä lumipalloja ja leikkiä koirien kanssa. Myös etsintätehtävä näytettiin ja jokainen lapsi sai piilottaa namin haluamaansa paikkaan tai lelun alle.

Täytyy sanoa, että koskaan en ole Jekkua enkä Raikua nähnyt yhtä hienosti harjattuna :)

tiistai 30. maaliskuuta 2010

Saivan ensitapaaminen


30.3.2010

Tapasimme tänään ensimmäistä kertaa Saivan - treffit oli sovittuna koirapuistoon. Iloksemme sinne saapui toinenkin lappalainen nimeltä Vekku. Vekku on Jekun tätipuoli ja virallisesti Tievatuulen Fillakutri. 

Saiva taisi hieman järkyttyä Jekun hieman innokkaasta lähestymistavasta, mutta oli siellä joukossa pilkahdus leikkiäkin ja leikkiinkutsuja - puolin ja toisin. 

Kiitos Tiialle ja Ilkalle hauskasta hetkestä! :)

Saiva, Vekku ja hieman hölmistynyt Jekku

PS: Tapaamisesta on varsin äänekästä videokuvamateriaalia, mutta niitä en osaa itse laittaa nettiin.. joten ne tulee sitten esille aikataululla "Joskus".

tiistai 23. maaliskuuta 2010

Takana

Tauko tulossa
- Jekun emäntä, allekirjoittanut, joutuupi leikkaukseen, joten meidän harrastaminen jää pienelle tauolle, 20.4. alkaen

Kävimme perjantaina kokeilemassa hallivuoroa hieman jännittyneissä tunnelmissa, kun tosiaan viime kerralla ei päästy kuin sisällä pikaisesti pistäytymään jatkuvan haukkumisen takia.

Tällä kertaa meillä oli mukana Karra emäntineen. Jekun ja Karran välit vaikutti lämpimiltä ja kiinnostuneilta. Parkkipaikalla pienet painit, takapenkillä vaihdettiin pusuja ja hallilla ei häiritty toisen treeniä. Potentiaalista tyttöystäväainesta, Jekku pohti ;)

Neljä nakkia pilkottuna astuin halliin ja jännittyneenä odotin konserttia, mutta mitäs tapahtuikaan! Halliin tuli mukana hyvinkäyttäytyvä kuuliainen ja tottelevainen Jekku-poika valmiina toteuttamaan käskyjä, voi sitä iloa! :) Meillä hallitreeni meni siis upeasti, Jekulle täydet pisteet. Karran viereen mentiin peppu peppua vasten istumaan ja saatiin kaverukset seisomaankin, ilman että kiinnittivät toisiinsa huomiota. Nakki pelastaa!

Sunnuntaina pistäydyttiin koirapuistossa ja siellä taasen odotti valtava lauma eri-ikäisiä ja -rotuisia koiria. Uroksiakin oli useampi ja Jekku oli todella mallikkaasti. Lähinnä paimensi muita ja kävi kaikkia tervehtimässä - ei vastannut muiden ärinään ja oli muuten reippaasti. Mitään vihaisuutta tai alistamista ei ollut lainkaan havaittavissa. Olihan jo viitteitä sen hyvästä koirapuistokäytösestä, mutta että näin hyvin, sitä jaksan ihmetellä! :)

Kyllä, tämä postaus pitää sisällään kunnolla itsekehua ja onnentunnetta :) Ei kannata kuitenkaan pahastua sillä on huomattava, että selän takana juoksentelee piippaava murkkuikäinen, ettei tässä nyt suinkaan plussalla täysin olla ;)

Opettelemme uutta sanaa Jekun laajahkoon sanavarastoon. Sana on "Takana" eli pyrimme siihen, että vaellusreissuilla Jekku kulkisi vapaana meidän välissä (mikäli Jekku kuljettaa reppua, niin siinä tapauksessahan se on kytkettynä). Harjoittelemme lähimetsässä päivittäin, jotta sana ja käyttäytymismalli tallentuisi Jekun muistiin. Iso kiitos kapeiden polkujen ja korkeiden kinosten, harjoittelu onnistuu aika helposti. Jekku saattaa jäädä johonkin taakse nuuhkimaan ja juoksee täysillä etummaista kohden, mutta hiljentää vauhdin äkisti ja jää etummaisen taakse lönköttelemään.

Myös hiihtäjien perään lähtemistä harjoiteltiin vapaana. Päädyimme, että emme ota Jekkua kiinni ettei koira käsitä tilannetta jotenkin epänormaaliksi ja ala kiihtyä. Hiihtäjä sai rauhassa suksitella Jekkusen seuratessa.

Tänään postista kolahti lappu, että tosiaan allekirjoittanut joutuu kirurgin pöydälle 20.4, joten Jekun kanssa harrastaminen menee jäihin noin kuukaudeksi. Voin ehkä köpötellä katua pitkin vain vähäisiä matkoja. Päävastuu koulutuksesta ja lenkityksestä siirtyy siis isännälle. Saa nähdä miten hassuksi Jekku tänä aikana muuttuu. En tässä nyt tarkoita sitä, että isännän koulutuksessa mitään vikaa on - päinvastoin. Lähinnä vain sitä, että kahden aktivoijan tilalla onkin yksi.. Voihan olla, että selviän kahdessa viikossa, mutta täytyy silti ottaa varovasti.

Lopulta on onnenpotku päästä leikattavaksi nyt keväällä, niin voi rauhassa vaeltaa ilman että koko suolisto levahtaa polulle jossain keskellä ei mitään..

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Sisarukset


SISARUKSET:

2 urosta ja narttua:


Jekun sisaruksista on kasvanut upeita ja ihania koiruuksia :) Kaikilla on samaa ilmettä ja pilkettä silmäkulmassa. Myös samoja luonteenpiirteitä löytyy, varsinkin Jekusta ja Netasta, jotka tuntuvat olevan tulisieluja :)

Sisarukset päätyivät Keminmaahan, Oulunsaloon, Niemisjärvelle, Muurameen ja Jekku jäi ainoana Ouluun.

Onneksi nykymaailmassa on monenlaisia yhteisöpalveluita, joiden kautta voi pitää yhteyttä Jekun sisaruksiin; Masiin, Nettaan ja Viiviin. Kolmatta urosta, Kuuraa, ei olla tavoitettu.

Tällainen vastaavanlainen sisarusparviesittely löytyy tästä. Ja silloin koko katras oli kuvattu muutamaa päivää ennen pesästä lentoa.


Kiitos kaikille Jekun sisarusten omistajille kuvalainasta :)




Masin kuvat: Jonna Nikupeteri


Uros 2
Cantavia Noitarumpu eli meidän Jekku


"Jekun mielestä kaikki ihmiset ovat potentiaalisia rapsuttajia ja yleensä vieraat muistavat vierailusta enemmän Jekun karvalaadun, sillä Jekku istuu koko vierailun ajan rapsuteltavana. Jekulla on valtava valikoima erilaisia kurkkuääniä ja mouruamisia, millä se ilmoittaa hyvääoloaan ja kertoo päivän kuulumisia. Välillä häntä heiluttaa koiraa eikä päinvastoin. Jekku rakastaa sisarustensa tavoin painia ja nyttemmin osaa nätisti painia myös pienempien kanssa. Vaikka Jekusta löytyy nöyrä- ja mielyttämisenhaluinen puoli, niin toisinaan se haluaa nukkua yksin alakerrassa ja metsälenkeillä viipottelee edellä vailla huolen häivää. Se on myös löytänyt oman jätkämäisen puolensa.

Kotiväkeä Jekku tervehtii korvat luimussa, peräpää viistäen, häntä pyörien ja mouruamalla :)"


Kuva: Minna Väänänen


Uros3


Narttu 1
Cantavia Niittyvilla eli Viivi


Viivin ihminen kertoo Viivistä näin:

"Viivi on luonteeltaan kiltti ja ystävällinen, vauhtia ja aktiivisuutta riittää. Tulisuuttakin ajoittain. Iloinen se on aina ja Viivin häntä onkin ihan pienestä asti heilunut aina huimaa vauhtia. Usein Viivin häntä pyörii ympyrää! :) Tykkää kaikista ihmisistä ja koirista, ja koirakavereiden kanssa painiminen onkin aika lailla parasta Viivin mielestä."

Viivin kuvat: Kristian Rehn (ylempi kuva) ja Maija Keränen


Narttu 2
Cantavia Neidonkenkä eli Netta


Netan ihminen kertoo Netasta näin:


"Netta rakastaa kaikkia tasapuolisesti isolla sydämmellä ja koirakavereiden kanssa tassupaini on parasta kera kaulailun. Netta on omantiensä kulkija, mutta osaa ottaa huomion, jos on sitä vailla (tunkee kainaloon ja ilmaisee äänellään, syvällä kurkku urinalla/ulvomalla, että huomio mua nyt!). Häntä pyörii yleensä ropelina ympyrää perässä kun Netalle juttelee lepertäen ja kaikki saa pusuja, jotka kylään tulee. Netasta löytyy aika usein myös se itsenäinen koira joka ei seuraa kaipaa. Ja aika selvä on että Netta on yhden ihmisen koira, vaikka tottelee muitakin perheenjäseniä. Netta on enemmän "äijä" kuin moni uros, mutta osaa olla myös se neiti (yleensä kehässä malttaa neiteillä, ei muuten).

Se on meidän pieni hölmö koira.. :sikalovena:"


Näyttelytuloksia:


Kerimäki ryhmänäyttely 7.3
JUN ERI2 PN3

Keuruu ryhmänäyttely 7.2 JUN ERI3

Kuopio Jalostuspäivät 31.1.JUN EH


Netan kuvat: Pia Harjunpää


Edit 17.3.2010 klo 21:14 - Netan ja Jekun luonteesta


tiistai 16. maaliskuuta 2010

Onnea Siru!




Jekun sydänkäpynen eli Siru täytti sunnuntaina 14.3. 1-vuoden! Onnea Siru! :)

Kävimme viemässä Sirulle kortin ja lahjan, jota Siru näissä kuvissa availee. Jekku myös lahjoitti Sirun emännälle pestävää, kun yllättäen nosti jalkaansa päiväpeitolle tähdäten Sirun petiin. Ilmeisesti Sirun hiihtoloma oli liian pitkä :D Pikkumies myös nuolaisi kanin jalkoja hyvätahtoisesti.

Suunnittelemme Match Show käyntiä viikonlopulle ja ensi viikoksi olemme menossa paikalliseen 4H-kerhoon koiravieraiksi. Mukaan siis lähtee Jekku & Siru-kaksikko.



Sirun kuvat: Mari Kylli - Kiitos lainasta :)

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Kuoppa

Miten täältä kuopasta pääsee pois?

Kulunut viikko on taas ollut niitä hetkiä, jotka koiranomistajana olisi voinut jättää melkein kokonaan tapahtumatta.

Tällä viikolla on ulvottu neljä päivää ulkosalla ja sisällä itketty juosten ylä-ja alakerran väliä. Todella raivostuttavaa, johon ei oikeastaan voi puuttua mitenkään muuta kuin olemalla huomioimatta ja toivoa, että toinen tajuaa. Ruoka eikä puruluut ole kelvanneet ja muutenkin kotona oleva koira on muistuttaa vain etäisesti sitä koiraa joka meillä on.

Torstaina tapasimme Neetun, millä taisi olla juoksu alkamassa.. ja tästä Jekku innostui ja alkoi haukkumaan. Luulin, että se jäi siihen, mutta perjantain hallivuorolla oli pakko lähteä hallista pois kun Jekku ulvoi ja haukkui siellä taukoamatta (osaksi provosoitui, osaksi jotain muuta).

Mikko ja Jekku viettivät hallin pihalla aikaansa: Jekku haukkuen ja inisten, Mikko yrittäen hillitä. Pääsivät kahdesti hallin sisälle, ja kun haukku jatkui niin lähtivät heti ulos. Kolmannella sisäänyrittämiskerralla vastaan tuli lapinkoiranarttu(?) jolle Jekku räjähti päin kuonoa. Jekku huusi kurkku suorana taukoamatta ulkosalla, tosi kivaa!.

Meni Jekku kymmenen metriä ok, mikä oli se välimatka Jekun ja Rillan välillä, ja saivat hallivuoron päätteeksi Rillan kanssa päästellä höyryjä. Lopulta meidän oli pakko luovuttaa ja lähteä kotiin, häntä koipien välissä.

Mitä tulee hallivuoroon, niin me taidamme sen asian suhteen lopetella. Turha ajaa noin pitkää matkaa huomatakseen, että toinen ei kuuntele lainkaan.

Jekkua ei voi irtikään pitää, kun korvat ei kuuntele ja juoksuisia narttuja ulkoilutetaan samoilla poluilla joten.. Ohitukset on yhtä helvettiä. Mikko teki lenkin eilen ja se meni tosi kehnosti..

Toisinaan Jekku menee ohi nätisti nakin voimalla tai ilman. Se ei ole koskaan haukkunut eikä räjähtänyt toisille koirille, muuta kuin provosoitumalla. Haukkuvia koiria se on kuono pitkällä katsonut, että "oletpas nolo tapaus, en mä vaan hauku" mutta nyt ollaankin itse ensimmäisenä rähjäämässä.

Eilisellä iltalenkillä päästiin hienosti yhden pienen koiran ohi nakkien kera, mutta seuraava ohitus meni ihan metsään - olin laittamassa kakkapussia keräilyastiaan, kun pieni koira syöksähti lähemmäs. Jekkuhan räjähti ja siinä ei ollut mitään tehtävissä, kuin ottaa poskista kunnolla kiinni, tuijottaa silmiin ja murista. Se teki tehtävän - loppumatkan Jekku haki kontaktia eikä kiskonut. Täytyy mennä nyt päivälenkillä harjoittelemaan ja katsoa oliko eilisestä lopulta mitään apua.

Tapahtui toki tällä viikolla hienoakin, sillä Jekku ja Niuniu viettivät parituntisen lenkkihetken torstaina illalla. Lenkkeily tottakai kaksikolta jo sujuukin, mutta lenkin päätteeksi menimme koirapuistoon kokeilemaan, että miten kaksikon yhteisleikki onnistuu.

Läpimurtohan siellä tapahtui. Kaksikko leikki nätisti juosten, painien ja Jekkukin kellahteli Niun eteen. Kun Jekku vähän turhan kovaa otti poskesta kiinni ja Niuniu tähän reagoi kiljahtamalla, Jekku meni kauemmas ja kunnioitti! Vautsivau :)

Meiltä on kyselty, että olemmeko osallistumassa Match Showhin tai oikeisiin näyttelyihin läpiaikoina, ja kuten varmaan arvaattekin - Ei todellakaan olla, ainakaan lähiaikoina :D Täytyy nyt sinnikkäästi odotella tämä kuu loppuu, jolloin toivottavasti suurin osa juoksuista on lähinaapuruston nartuilta ohitse.

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

11



Tänään onkin Jekun 11-kuukautispäivä :)

Kyllä se aika menee äkkiä, siitähän on jo pitkä aika kun haimme Jekun kotiin. Pienestä harmaasta riistanvärisestä nyytistä kasvoi mustaturkkinen oranssilla ja valkoisella kuorrutettuna. Vaikka siis Jekku näyttää mustalta, niin aito riista hän on ;)

Jekun kuvat: Minna Väänänen

tiistai 9. maaliskuuta 2010

Mun keppi on isompi kuin sun keppi!

Jekku uneksimassa - onkohan mielessä Niuniu?

Tapasimme tänään Niuniun uudelleen, kun viime tapaamisella tunteet alussa hieman kuumenivat ja päätimme tarttua "ongelmaan" ihan vain perusteellisesti tutustuttamalla kaverukset hihnalenkkien merkeissä.

Kaunis kevätpäivä, ihanat lappalaiskoirat ja hyvää seuraa - kiitos Elina! :) Koiratkin olivat mielissään seurasta, sillä kertaakaan kumpikaan ei huomauttanut toisen käytöksestä. Toisen nähtyään molemmat kurlasivat ja ilakoivat, että tahtoo leikkimään.

Lenkki vierekkäin meni mainiosti, mitä nyt Jekun korvat oli pumpulia täynnä, kun piti tyttökoirien tuoksuja ottaa ilmasta. Niuskun kanssa saivat hihnassa leikkiä tuon tuosta ja aina on hyvä hetki mukavalle painimatsille. :)

Kaikista koomisin tilanne syntyi, kun Niuniu esitteli löytämäänsä oksaa ja Jekku haki ISOMMAN oksan, missä oli vielä neulasetkin esiteltäväksi. :D Tässä on nyt selkeästi havaittavissa "Mullapa on isompi"-ajatusmaailmaa tai Jekku yritti tehdä vaikutusta sievään neitoon. ;)

Jekku on siis tainnut vihdoin hoksia, että Niuniu onkin tyttö ja potentiaalinen tyttöystäväehdokas!

Eilinen päivä oli taas ihan järkyttävä, kun herra hormonihyrrä nosti päätään - koko päivän Jekku ravasi sisälle ja ulos. Sen ajan minkä oli ulkona ulvoi ja sisällä puolestaa juoksi ja itki. Lopulta se iltakahdeksalta rauhoittui ja laittoi nukkumaan. Voi toista! (..ja voi meitä ihmisparkoja..)

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Kyttääjä



Jos Jekulta itseltään kysyisi, että mitä hän harrastaa niin vastauksena taitaisi tulla, että hän on pahalaatuinen rivitalokyttääjä.

Sillä hän pääasiallisesti pihalla ollessaan kyttää naapureiden liikkeitä - auton puhdistusta, roskien viemistä, vieraiden saapumista, ostoskassien määrää ja ostopaikkoja, ja koirien lenkitystä. Jekku vain katselee naapureiden ja näiden koirien touhia puhumatta mitään, mutta varmasti kirjoittaa kaikki liikeet pieneen mustaan vihkoon, minkä on piilottanut turkkiinsa.


Lisäksi hän taitaisi mainita kuinka hänet pakotetaan pihalla nukkumaan - pienenpienen ja viattoman lapinkoiralapsosen. Tosiasiassa Jekun täytyy aina lenkin päätteeksi päästä takapihalle viilentymään ennen kuin asettuu sisälle nukkumaan.




Ps. kuvat ovat viime viikolta - nyt täällä on plussakelit ja aurinkoista, kevät tulee siis sittenkin! :)

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

XL-toko


Me oltiin kuunteluoppilaina Lakeuden koiraharrastajat ry:n järjestämässä XL-Toko-kurssilla, jota veti ystäväni Maija (Kennel Gopplos).

Tällä viimeisellä kurssikerralla mukana oli 3 urosta: 7kk vanha berninpaimenkoira, 3-vuotias leonberg ja vanhempi welsh corgi.

Jekku sai osallistua muutamiin harjoituksiin, mm. luoksetulo muiden koirien läheltä, paikallamakuuta ja pujottelua. Ja lisäksi harjoiteltiin kehän laidalla istumista, maahanmenoa, seisomista ja paikalla oloa.

Harjoitukset meni nappiin, mutta erityisen ylpeä olen siitä, että lopuksi harjoiteltiin näyttelyseisomista. Jota me ei olla sitten tammikuun mästäreiden juuri harjoiteltu. Jekku on ennen tarjonnut istumisesta makaamiseen,kun namia ei tulekaan, mutta ei tänään! Maija käpälöi Jekulta kaikki paikat ja mm. paineli kunnolla takapolvet ja mittasi kuononkin. Maija, joka on Jekun mielestä maailman ihanimpia ihmisiä, sai olla rauhassa Jekun rakkaudelta. Kiitos Jätä-käskyn :beatnik: Jekku seisoi kuin tatti paikallaan ja otti kontaktia. JES!

Jekku ei ärähtänyt kertaakaan muille uroksille ja muutenkin oli mallikkaasti, paria piippamista lukuunottamatta. Mami on erittäin ylpeä ja tästä on hyvä jatkaa, ja toukokuussa sitten näyttelyihin :) Me tosiaan ei olla parin kuukauden aikana tehty mitään kummempaa, kun Jekku on piipannut, ravannut ja ulvonut aamukahdeksasta iltakymppiin ja nyt 4. päivää on meidän kotona hiljaista. Huh, ohi on! Koulutus voi taas alkaa.


Kuvia tulee hamassa tulevaisuudessa..


Sulo, Gopplos-kasvatti

lauantai 6. maaliskuuta 2010

Yoda



Jekun lenkkitoveri, Yoda

Kevätaurinko paistaa ja hieman jo lämmittääkin, joten mikä olisikaan mukavampi tapa viettää kaunista lauantaipäivää, kuin lähteä kävelylenkille Heidin ja tämän upean Yodan kanssa. Kiitos seurasta :)

Yoda, oikealta nimeltään Tiephi Korvenkutsu, on 8,5kk vanha suomenlapinkoirauros. Kauniissa parkinvärisessä turkissa on kullanhohtoisia karvoja ja kaunis vaalea nenu pilkistää kuonosta. Aivan ihastuttava koiruus :)

Ensimmäisen kerran tapasimme Yodan pentutreffeilllä ja sen jälkeen ollaan tavattu pari kertaa kävelylenkkien ja kahdenkeskisten ohitustreeninen merkeissä. Koska kaverukset on jo hieman liian vanhoja tutustumaan lähemmin, olemme päätyneet vain lenkkeilemään yhdessä. Aina välillä lenkin aikana saavat nuuhkia toisiaan ja vähän kaulaillakin, ja mukavasti on mennyt jutut yksiin.



Yoda hieman kiihtyy uusista asioista ja ilmoittaa niistä haukkumalla. Jekku taas ei välitä ympärillä tapahtuvista asioista (paitsi tyttökoirien tuoksuista), joten kyseessä on oiva treenikaksikko. Yodan kanssa lenkkeillessä Jekku ei vedä eikä touhuta omiaan vaan sivusilmällä katselee Yodan tekemisiä ja samalla omaa emäntääkin siunataan kontaktilla.















Jekku oli uupunut kolmituntisen tallustelun ja emäntien ikuisuudelta kestävän rupatteluhetken jälkeen, että kotiin päästyään suuntasi lumihankeen uneksimaan leikkihetkistä Yodan kanssa




perjantai 5. maaliskuuta 2010

Järveilyä





Keskiviikkona kävimme postiasioilla Jekkusen kanssa - pikkuherra istui hienosti tiskin edessä, kun lunastin lähetystä. Postintäti oli ymmärtäväinen siitä, etten jättänyt koiraa ulos. Koskaan ei voi kun tietää koska koira varastetaan, sille syötetään jotain myrkyllistä tai sitä pahoinpidellään. Tästä syystä en koskaan jätä Jekkua yksin kytkettynä kaupan eteen.

Niuniu asuu emäntineen aivan kulmilla, joten pyysimme heitä leikkimään :) Lähdimme järvenjäälle ja aluksi kaverukset tuli hienosti juttuu, mutta sitten tuli joku kumma kommunikaatiokatkos ja tunteet kuumenivat. Jekulla on hieman miesmäiset leikkitavat ja luultavammin Niuniu ei pidä Jekun tavasta läpätä tassulla selkään, kun Jekku haastaa leikkiin.

Kierrimme pitkän hihnalenkin yhdessä ja se meni loistavasti. Saivat hihnassa leikkiäkin moneen otteeseen ja oikein mukavaa painia oli hauska seurata :) Kaverukset kyllä pääsevät toistensa aivoituksiin, kunhan tavataan useammin. Kiitos Elinalle ja Niuniulle seurasta, pian taas uudestaan! :)





Kaikki kuvat: Elina Seppänen

Eilen oli ohitustreenit koirat.com'in keskustelupalstan kirjoittelijoiden järjestämänä. Me lähdimme Sirun ja tämän emännän kanssa harjoittelemaan. Paikalle saapui labbisuros, vinttikoira ja pienempi musta pörröinen uroskoira. Kuten aina ennenkin, Jekku tajusi olevan harkoissa ja oli todella kuuliainen ja kuunteli. Sitten vuorossa olikin siirtyä parkkipaikalta kadulle samaisten koirien kanssa - sepä ei sitten sujunutkaan enkä jaksanut kierrosta enempää mennä, kun siitä ei tullut mitään. Parkkiksella treenasimme peruskäskyjä ja kunnes Jekku kuunteli taas suuntasimme kadulla harjoittelemaan.

Kotimatkalla pyörähdimme vielä pikaisesti leikkimässä mm. Nallen ja Tessan kanssa, joista on tullut Jekulle uusia tuttavuuksia koirapuiston ja viime lauantaisten ohitustreenien kautta. Näistä kaveruksista löytyy juttua Niuniun blogista :)

Tänään kävimme konttaamassa Kuivasjärvellä yhdessä Rillan emännän kanssa. Lunta oli mielettömästi ja hiihtolatukin petti alta, joten oli paluu lapsuuteen ja konttaaminen oli ainut järkevä tapa päästä eteenpäin. :D Hyvätuulinen ja leikkisä koirakaksikko tietenkin peuhasi uppoamatta.

Huomenna menemme Yodan kanssa hihnalenkille - yritämme ottaa upeasta Yoda-herrasta kuvan :) Ensi viikosta tuleekin ankea, kun Jekun koirakaverit taitaa melkein jokainen olla hiihtolomallaan emäntiensä kotipaikkakunnalla.

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Jekun treffikalenteri


Jekun elämä on ollut viime päivät hyvin kiireistä:

Torstai:
Tapasimme Raikun leikkihetken tiimellyksessä. Jekku ja Raiku eivät olleet nähneet toisiaan reiluun kuukauteen ja vähän epäilytti vieläkö teinipojat toistensa seuraa sietäisivät. Tapaaminen meni oikein mainiosti ja kaverukset saivat yhdessä kirmata koirapuistossa kahteen pekkaan. Jekkuhan heti aluksi varasti lapasen, kun epähuomiossa olin sen pudottanut. Lapasen kanssa sitten lällätettiin Raikulle, kunnes sain lapaseni takaisin (ehjänä). Seuraan liittyi yksi lapinkoiramix saapui paikalle. Tottakai pojat olivat yksissä tuumin tytön "kimpussa" eikä siinäkään tullut riitaa. Iloisin mielin odottelemme jatkoa!

Perjantai:
Hallivuorolla käväisimme taas testaamassa kuuroja korvia, sillä tunnin ajasta puolet meni ihmettelyyn, agikoirien seuraamiseen ja loppuaika muistettiinkin sitten kuunnella emännän ohjeistusta. Itsellä vaan on ihan kädetön olo siellä, kun pikkuherra ei kuuntele.. mutta pääasia kun siellä siedättyy toisiin koiriin. Sirun kanssa hallivuoroilu sujui mainiosti ja lopulta kaverukset saatiin istumaan vierekkäin ilman pusuttelua.

Lauantai:
Ohitustreenit paikallisten koiraharrastajien kanssa - ohittelemassa oli monen rotuisia koiria, mikä oli erittäin posiitiivista. Toisilla ohittelu sujui paremmin kuin toisilla, me tietty oltiin tätä jälkimmäistä kastia. Tälläkin kertaa puolen tunnin ajasta puolet meni itkemiseen ja me mentiin ees taas. Jouduin välillä sulkemaan silmät ja oikeasti laskemaan, ja kasaamaan itseni. Sain kuin sainkin itseni tsempattua ja sitten alkoi sujua. Tottakai Jekku tajusi, että täähän on harjoitus elikkästä jolkottelempa nyt tässä emännän vieressä ja napitan, josko nameja heruisi. Ja heruihan niitä :)

Ei edes Sirun seura kiinnostanut ohitustreeneissä, kun pikkumies löysi tekemistä - lumipenkassa juoksemista, lumen syömistä tai muuten vain lumessa relailua ja muiden koirien katselua.

Luvassa oli vielä parempaa - pieni rämpiminen lumihangessa laavulle paistamaan makkaraa yhdessä Sirun ja tämän emännän kanssa. Yhteensä oltiin sitten melkein 7 tuntia liikkeessä ja voi pojat kun Jekkua väsytti.

Sunnuntai:
Tarkoitus olisi lähteä laavulle Jekun ystävien Sirun ja Rillan kanssa paistamaan makkaraa. Tähän liittyy pieni juju - molemmat tytöt ovat teini-iässä ja isottelevat suuremmille nartuille, siis täytyi koirapuistossa testata, että miten tulevat juttuun.

Kyllähän tytöt pariin otteeseen otti yhteen, mutta omistajiensa ojennuksen jälkeen leikki taas sujui. Jekullakin kuumeni tunteet Rillan kanssa, mutta lopulta kaikki olivat ystäviä keskenään. Siispä laavulle ollaan joku päivä menossa ihan kolmen koiran voimin.

Maanantai:
Iltalenkin loppupuolella vastaan tuli Liinu. Neiti on erittäin kaunis soopeli rekisteröimätön lapinkoiratyttönen, johon Jekku on heikkona. Liinu on Jekkua isompi, aavistuksen vanhempi ja mainio leikkitoveri, ja lisäksi hän asuu tässä ihan lähellä. Kaksikko sai painia lumessa toistensa turkin huurteeseen. Jekku ja Liinu painivat täysin hiljaisesti, mitä on hauska seurata.

Tiistai:
Siru on lähdössä hiihtolomaviikoksi pois, joten teimme kaveruksille treffit koirapuistoon, missä saivat nujuta ja juosta rauhassa. Tämän jälkeen koiruuksien emännät suuntasivat sisälle juomaan teetä ja koirakaverit saivat jatkaa leikkiä sisätiloissa. Leluista ei edes riidelty lainkaan ja Jekkukin jo ymmärsi, ettei kanien häkin lähelle ole asiaa, mutta kauempaa saa katsoa. Siis potentiaalinen hoitopaikka ;)

Tästä vain huomaa sen, miten sosiaalinen elämä Jekulla on :) .. ja miten antisosiaalinen elämä itsellä on - ei vain, Jekun koiraystävien emännät on maailmasta mukavempia ihmisiä joiden seurassa on mukava olla. :) Heidän kanssaan tulee jaettua koiran kanssa elämisen ilot, surut ja ihmettelyt. Enkä olisi heitä tavannut ilman koiraharrastusta.

Jekun tämän päiväiset seikkailut paljastuu jossain vaiheessa Niuniun blogissa ;) Laitan tännekin kuvamateriaalia, kunhan NiuNiun emäntä saa kuveja tuotettua. :)